Laatutarkastus

 Mikäs vehje tämä on? Kestääkö astua?

Huojuttaako vai onko vakaa, jos tassulla vähän huitaisee testiksi?

 Annappa Polgara minä tutkin. Pohja näyttää.. no, pyöreältä..

Entäs pehmuste sitten..

..kiinalaista työtä, pitää tutkia tarkkaan..

..ahaa, mamma hei tän voi pestä! Jos joku vaikka yrjöää tänne.

..tuosta kolosta voi kyllä joku rotan kokoinen pudotakin..

..mutta täällä suunnassa vaikuttaa ihan hyvältä.

Kyllähän tässä voi vaikka istuakin.

Hei täällä on tällainen pallokin!

Nyt on Aslanillakin paikka josta vaania tipuja.

Zooplussan poistomyyntialen hinnoista ilahtuneena päätin vihdoinkin ostaa tuon kauan kuolaamani banaanipuuhökötyksen. Alunperin meidän piti ottaa kertyneillä zoopluspisteillä Mäykysen ja Ellinkin  taannoin hankkima pönttö, jotta on pentusillekin pieni kiipeilypuu pentuhuoneessa ja Aslanilla lintujenvaanimistaso, mutta se ei enää tämän heräteostoksen jälkeen tänne mahdu joten täytynee keksiä pisteille muuta käyttöä. 

Eniten puusta innostuivat Raichu ja Polgara. Polgara hoksasi heti sillä sekunnilla kun pohja otettiin laatikosta, että sitä on kiva raapia. Se myös auttoi tolpan pystyttämisessä riehumalla pyörivässä tolpassa kiinni. Höntti <3

Raaputiraaputi.. saakohan näin tehdä vai ei?

Raichu ja Polgara riehuivatkin uudessa kiipeilypuussa niin, että Raichu sai lopuksi pienen hepulikohtauksen ja juoksenteli pitkin seiniä. Juoksu loppui vasta kun vauhtia tuli liikaa, taisi kolauttaa itsensä johonkin kun häntäkin meni pörröön. Vai oliko kiinalaisessa valmistuslaadussa sittenkin jotakin vikaa?

Kongeja pukin kontista

Pukki oli hieman myöhässä ja toimitti meidän joululahjat perille vasta tänään. No, pääasia että löysivät perille, hieman kolmikkoa jo hirvitti että eivätkö muka ole olleet kiltteinä kun lahjoja ei jouluna tullutkaan!

 Kong Kickeroo Kitten, Kong Wubba Hugga Teaser ja Kong Kickeroo Moppy

Jokainen erittäin kiltisti koko vuoden ollut kissa sai Kongin kissanlelun. Aslan ja Polgara saivat uudenlaiset Kickeroot: Aslan Kong Kickeroo Moppyn ja Polgara Kong Kickeroo Kittenin. Molemmat Kickeroot rapisevat kivasti, jopa niin kivasti että välillä joutuu sätkähtämään että onko jonnekin unohtunut namipussi tai muu muovipussi, ääni kuulostaa nimittäin tismalleen pussia rei'ittävältä Raichulta. Äänen vuoksi varmaankin Raichukin on innostunut Kickeroista, varsinkin Moppysta joka taisi olla kaikkien suosikki. Nöyhtää on kiva repiä ja aivastella samalla runsain mitoin laitetun kissanmintun ansiosta ;)

Kong Kickeroo Kitten ja Kong Kickeroo

Kickeroo Kitten ei ollut yhtä suosittu kuin Moppy. Peruskickeroohon verrattuna se on kyllä aika suloinen, joten siitä pisteet! Ehkäpä tuolle vielä käyttäjä löytyy, ja Aslan onneksi osaa jakaa oman Moppynsa muidenkin kanssa.

 Kong Wubba Hugga Teaser

Raichun piti saada Kong Canvas Ball Teaser, mutta paketista löytyikin Kong Wubba Hugga Teaser. Molemmat ovat onkileluja, mutta tuollainen Hugga Teaser meiltä löytyy jo - pinkkinä tosin - eikä sitä ole juurikaan käytetty, sillä se on muihin onkileluihin verrattuna hankalan painava ja kolahtelee kipeän näköisesti kissaa päähän ja milloin minnekin leikin keskellä. (Ei, meillä ei osata leikkiä kiltisti..) Valitinkin asiasta jo Zooplussalle, ja he korvaavat asian onneksi hyvin kuten heillä on tapana palauttamalla rahat väärän tuotteen vuoksi. Lelu joutui suoraan kaappiin ja otin sen esille vain kuvausta varten koska "ei meidän Raichu ole niin kiinnostunut ollut siitä ensimmäisestäkään".. No, ehkä se pikkaisen tuosta kiinnostui ;) Tyypillistä.

Koska kolmikko on ollut oikein extrakilttinä, saivat he vielä yhden yhteisen lahjan. Pukki toi saksanmaalta luolaleijonille juoma-automaatin Polgaran vesileikkejä ja kaikkien kissojen terveyttä ajatellen. Pieni ääni tuosta lähtee, mutta kahden suodattimen akvaarioon tottuneen korvaan ääntä ei juurikaan huomaa, vaikken ihan laitteen "hiljaisuutta" voikaan allekirjoittaa. Vesi tuntuu liikkeen vuoksi viileältä ja virtaa ihan hyvää vauhtia, joskin Polgara olisi jälkikäteen ajatellen pitänyt enemmän esimerkiksi tällaisesta automaatista, jossa vesi putoaa vapaammin ja näkyvämmin. Saa nähdä kuinka kauan laite toimii noinkin hiljaisesti ja sulavasti. Kukaan ei ole vielä juonut automaatista, joten jäämme seuraamaan tilannetta ja päätämme myöhemmin lajitellaanko automaatti turhakkeiden pinoon vai must have -kapistuksiin.

Trixie Fresh Flow Deluxe Cat Water Fountain

Täytyy vielä lisätä kuvat söpöistä silmien siristelijöistä, jotka rauhallisesti seurasivat vieressä kun kuvasin leluja. Entäs se kolmas linssilude sitten? No, se tietenkin hyppi aina kameran edessä ja läiski jokaista kuvattavaa lelua, vaikka hämärässä moni kuvista ei onnistunutkaan. Raichu muistaa myös muistuttaa, että ostoleluja mukavampi on yleensä se laatikko jossa ne tulevat, minne voi kantaa vanhoja leluja tai vaikkapa piparinmurusia, joilla Polgara on itseään viihdyttänyt joulusta asti. Parhaat lelut kissa keksii aina itse ;)

 Uutena vuotena arvotaan 3kpl setti tällaisia villahiiriä edelliseen kirjoitukseen kommentoineiden kesken!

Muistakaa käydä kommentoimassa tai vaikka hihkaisemassa 'hep' edellisen postauksen kommenttilaatikkoon, hiirien arvonta-aikaa on vielä jäljellä vuoden vaihtumiseen, eli 31.12. klo 23:59 asti!

Sata, sata ropisee!

Aika tyytyväinen ilme =)

Joulu tuli ja meni ja vietettiin rauhallisesti pelaillen ja leikkien. Jouluvalotkin syttyivät juuri parhaiksi ennen joulua, ja loistavat iloisesti Polgaran vatsassa! Eli täällä odotetaan pieniä Skazkivauvoja syntyväksi helmikuussa, nyt vain aletaan kasvattelemaan masua ja toivotaan että tiineysaika menee hyvin ja aikoinaan maailmaan tupsahtaa terveitä ja hyvinvoivia pentuja.

 Yritys kuvata jouluvaloja.. Aslanin sylissä keikistelevästä kissasta huolimatta helpommin sanottu kuin tehty, sillä karvan seasta ei ihan niin helposti näe nisiä vaikka ne tuntuvatkin hyvin ja hämärä keltainen lamppu leikkaa kuvasta punaisuuden pois.

Tämä onkin sitten tasan 100. blogipäivitys täällä bloggerin puolella. Sen lisäksi Wordpressistä löytyy 70 päivitystä sekä kotisivuilta kuulumisia -osioista laskin yhteensä 51 merkintää.

"Luolaleijonan klaani" lähti vuonna 2008 siitä, että halusin ensinnäkin seurata poikien kehitystä (kasvua, hampaiden vaihtumisia, sairasteluja, virstanpylväitä kuten kaapinpäällisten valloituksia jne) kootusti ja ajattelin kissojen omien nettisivujen olevan siihen hyvä alusta. Lisäksi annoin nettisivujen osoitteen poikien kasvattajalle, Aslanin kasvukodille sekä muutamalle omalle tutulle ja perheenjäsenelle, jotta pääsivät halutessaan katsomaan poikien kuulumisia. Melko pian "kuulumisia" -osio kävi kuitenkin ahtaaksi päivityksiä ajatellen ja formaatti oli hankala, kun kaikki kirjoitukset jäivät yhdeksi sekavaksi pötköksi. Blogin perustin jo hieman yleisempiä kuulumisia sekä poikien yhteisiä juttuja varten. Blogin perustamiseen vaikutti myös löytämäni kissakuvahaaste, johon halusin kokeilla osallistua. Ensimmäisen blogikirjoituksen ensimmäinen kommentti taisikin olla nykyisen L³-tyttötrion emännältä: "Mulle on myös tulossa pian kissanpentu joten odotan innolla ja jännityksellä yhtäaikaa. Mitkä osat irtaimistosta pitää siirtää jemmakaappiin ja miten tytöt (Lulu ja Lea) ottavat tulokkaan." -L-L- Monelle blogitutulle onkin tässä kahden vuoden aikana tullut se maaginen kolmas kissa, tai toinen, tai ensimmäinen. Blogin kautta onkin ollut aivan mahtavaa seurata näiden omien karvaisten kehityksen ja toilailujen, sopeutumisten, hankalien hetkien ja niiden voittamisien lisäksi myös kymmenien ellei satojen muiden kissojen edesottamuksia sekä tutustua uusiin kissoihin ja kissaihmisiin.

 Meidän pojat jouluelokuvia katsomassa <3

Blogi lähti siis käyntiin poikien kehityksen seuraamisesta. Myöhemmin, varsinkin vuonna 2010, tämä tavoite on jäänyt syrjään ja kiireiden keskellä blogiin on tullut päivitettyä lähinnä sellaisia yleisiä kuulumisia. Onkin tullut aika miettiä vuoteen 2011 siirryttäessä, kuinka blogia voisi uudistaa - kirjoitellaanko vielä yleisiä kuulumisia, pieniä hassuja sattumuksia kuten vaikka tämä, kirjoitellaanko sekalaisessa järjestyksessä mitä ehditään vai onko jo koittanut aika lopettaa, sillä tiheää ja säännöllistä päivitystahtia en voi seuraavanakaan vuonna luvata. Kevättalvi tulee joka tapauksessa toivottavasti painottumaan vauvauutisten päivitykseen, mutta sen lisäksi, minua kiinnostaa tietää millaisia juttuja blogin lukijat tykkäävät seurata ja mitä voisi uudistaa. Kotisivujenkin uudistusehdotuksia saa mielellään antaa jos joku on niitä lukenut.

Jätä mielipiteesi kommenttilaatikkoon. Kaikkien kommentoineiden kesken arvotaan sadannen bloggerpäivityksen ja uuden vuoden kunniaksi pieni palkinto. Palkintona on kuvassa näkyvät kolme hiirtä joita askartelin joulun elokuvia katsellessa. Arvonta-aikaa on vuoden vaihtumiseen, eli 31.12. klo 23:59 asti. Arvonta suoritetaan 1.1. ja voittajasta ilmoitellaan täällä viikonlopun aikana, joten jätä joko linkillinen nimimerkki, blogilinkki, sähköposti tai muu vastaava jonka perusteella voittajan osoitetta voi kysellä hiirten postittamista varten!

3kpl pumpulitäytteistä villalankaista hiirtä. Eivät mitään kaunottaria..

..mutta toimivat! Hiiriä riitti omallekin klaanille ja Aslan varsinkin tykkäsi.. Näin riehui Aslan muun klaanin katsellessa Narnian tarinoita.

Ps. Kommenttilootaan saa hihkaista vaikkapa vain "hep" jos haluaa vain osallistua hiirten arvontaan! :)

Syysmuotia 2010

Tänä syksynä Raichu päätteli, että täplät ovat varmasti muodissa koska kaikki Raichun kaveritkin tuntuvat pitävän täpliä. Siksipä Raichukin halusi kokeilla hieman kuvioita, ja syksyn paksu ja lämmin villapaita onkin täplikäs. Raichun omissa väreissä tietenkin. Voisin tosin ehkä muokata tuota paitaa vielä sen verran, että pidennän helmaa pepun kohdalta sen verran että lämmittää myös alaselkää.

Polgaran villapaita puolestaan edustaa itseasiassa syysmuotia 2009, sillä se on malliltaan samantapainen kuin Aslanin villapaita, jonka mummuni teki jo vuosi sitten. Tai ehkä Aslan onkin vain edelläkävijä?

Polgaran villapaidasta jaksoin jopa väkertää ohjeenkin, joka löytyy täältä. Noilla silmukoilla valmistuu siis pienen naaraan tai teini-itämaisen paita tiukahkolla käsialalla neulottuna.

Polgaralta löytyy hieman metsästäjän vaistoja. Milloin se vaanii lammikossa peseytyvää pikkulintua, milloin puussa juoksevaa oravaa. Kiinni se ei kyllä niitä saa, ei lähellekään, mutta hyvin seuraa silti =)

Loppuun vielä kuva kolmikosta. Tyypillinen ulkoilutilanne: Aslan ja Polgara tuijottavat pikkulintua, kun Raichun katse harhailee jossain ihan muualla :D Ei ole simsku metsästäjä, ei.

Poikien lenkki

 Olen siamilainen ja minulla on kauniit siniset silmät.

Tänään käytiin valjastelemassa pitkästä aikaa ihan vain poikien kanssa. Yleensä ulos lähtee koko viiden porukka kerralla, joten kameraa on turha edes haaveilla ottavansa mukaan. Kolmessa eri suuntaan juoksevassa kissassa on ihan tarpeeksi tekemistä.

 Hyvä vaanimispaikka!

Kaikilla kolmella kissalla on ihan oma ulkoilutyylinsä. Polgara ihmettelee ja tutkii ulkomaailmaa. Aslan kävelee johonkin mukavaan paikkaan, mihin se jää joko syömään ruohoa tai muuten vain hengailemaan. Raichu porhaltaa joko itse eteenpäin jos se tietää ihmisen seuraavan, tai jos muu porukka kävelee (siis ihmiset kävelevät Aslan ja Polgara sylissä) johonkin suuntaan, kulkee hyvää tahtia perässä. Raichu onkin "koiramaisin" ulkoilija, sen kanssa saa ihan kävelläkin.

Tassua toisen eteen!

Mikäs se tämä on?

Ebony and Ivory.. eikun, tarkastajat.

Turvallisinta ulkona on tietenkin tutkia paikkoja kaverin kanssa, ja jos joku eksyy  yhden ihmisen kanssa hetkeksi muista kauemmas on jälleennäkeminen kissakaverin kanssa aina iloinen. Huomasittekos jo muuten, että pojilla on uudet Vänttiset? Saimme ne tällä viikolla postissa ja niitä on testailtu ahkerasti. Nämä tilattiin Surokissa poikien omien mittojen mukaan. Hyvin tuntuvat toimivan, sillä valjaita on testattu jo "tositoimissakin": toissapäivänä kävimme valjastelemassa iltahämärässä, ja Aslan luuli yhtäkkiä olevansa pupu ja loikki pitkässä heinikossa jonkin olennon perässä hurjaa vauhtia. Valjaat pysyivät päällä, vaikka meno oli aika rajua ennen kuin se saatiin pysäytettyä. Entiset valjaat olivatkin liian isot, sillä itämaisen pitkula vartalo kaipaa hieman standardimitoista eroavan muotoisia valjaita. Raichu sai valkoisten tilalle tumman ruskeat, Aslan taas keskiruskeiden tilalle tumman vihreät eli muistaakseni sypressin väriset. Polgarallekin on jo väri katsottuna, kunhan neiti vain kasvaa ensin.

 Olen itämainen ja vihreä pukee minua.

Yllä olevat kuvat ovat kaikki tältä päivältä. Tähän samaan kerron vielä tarinan eiliseltä "valjastelureissulta". Olimme juomassa kahvia ulkona kaikkien kolmen kissan ollessa mukana valjaissa, kun Aslan lähti tutkimaan erästä puskaa. Sen takaa löytyi arviolta noin 3-4kk vanha punainen kissanpoika, johon Aslan olisi kovasti tahtonut tutustua. Eipä muuta kuin isäntä meidän kissojen kanssa sisälle, ja minä yritin katsoa olisiko joku naapureista kissaa vailla. Heti ei kissalle kotia löytynyt ja ehdin jo soittaa eläinsuojeluyhditykseenkin (jota en saanut kuitenkaan kiinni), koska olisin kysynyt neuvoa mitä kisulle pitäisi tehdä ja voisiko sen tuoda sinne. Onneksi jonkin ajan päästä kissalle löytyi omistaja - poikapentu oli pudonnut ikkunasta omistajan ollessa poissa ja omistaja säikähti kamalasti kun kissa ei ollutkaan kotona tullessa. Voin vain kuvitella kuinka paniikissa itse olisin jos joku näistä karkaisi! :( Onneksi loppu hyvin kaikki hyvin ja (todella rohkea, suloinen ja kehrääväinen) pentu pääsi kotiin ja omistaja selvisi pelkällä säikähdyksellä. Minä puolestaan olin iloinen siitä, ettei kukaan ollut tarkoituksella päästänyt pientä raukkaa tuonne koirien ja autojen sekaan seikkailemaan. Reipas Aslan, tiedä koska pentu olisi löytynyt sieltä puskasta ellei se olisi vainunnut sitä :)

 Aslanin mielestä paras matkustustyyli on tällainen.

Loppuun vielä kaksi isännän ottamaa kuvaa eiliseltä. Tutun naapurissa asuu eräs yksin ulkoileva "puoliulkokissa", jolla on useamman tontin kokoinen reviiri. Siellähän se eilenkin istuskeli pellon laidassa maitaan valvomassa. Ottaa aina aikalailla vatsanpohjasta, kun sinne ajaessa kissa on yhtäkkiä mutkan takana keskellä tietä.. toivottavasti kissalla on onni matkassa noilla partioreissuillansa, eikä jäisi auton alle. Sievä kissa.

Kuvaaja E-P

Polgarasta taas kuvia sitten ensi kerralla!

Huomenna mennään..

 

Huomenna lähdetään reissuun, yhdistettylle kissanäyttely- ja minilomaretkelle :) Launataina siis Surokia, sunnuntaina lomaa. Kun joku vielä pakkaisi.. Onkos kukaan muu kissanomistaja sitä mieltä, että kissojen vuoksi joutuu raahaamaan vähintään saman verran tavaraa matkalla kuin yhden ihmisen..?

Polgara sentään pakkasi jo itsensä!

Saimme vihdoinkin aikaiseksi hankittua pojille uuden kantoboksin edellisen tilalle. Kesä on menty erilaisilla kangashäkkikokoonpanoilla, mutta en ihan täysin luota niihin noiden kanssa.. Tällä kertaa otettiin ihan perus Atlas. Ei mikään kaunotar, mutta yksinkertaisen käytännöllinen :) (Paitsi ettei tuohon kolmoseen saa renkaita  alle eikä edes kantohihnaa, minkä tajusin vasta ostettuani sen.. Hmph.  Noo, olkoon. Clippereitä ei löytynyt mistään niistä kolmesta liikkeestä joissa jaksoimme käydä enkä uskaltanut ottaa kopiomerkkejä tällä kertaa..)

 Huomatkaa häkin sisustukseen sopiva hiiri, jonka Polgara raahasi paikalle!

Surokista tuli jo viikko sitten sähköposti jossa varoiteltiin että lämmintä säätä on tällekin viikonlopulle luvassa. Erilaisia viilennyskonsteja on täälläkin siis harkittu. Onneksi Mustista ja Mirristä sai vielä häkkituulettimia! Varmasti maailman suurin ja rumin häkkituuletin, mutta ei mitään väliä jos sillä saa kissoille vähän lisämukavuutta kuumaan näyttelyhäkkiin ja varsinkin automatkoille, missä sitä luultavasti eniten tullaan käyttämään. En ainakaan itse haluaisi olla karvainen eläin ilmastoinnittoman auton takapenkillä näillä keleillä.

(Vain yksi tuuletin, mutta sitä voi siirrellä kahden häkin välillä.)

Jotain pientä ja suloista

Olen kovasti yrittänyt hokea sellaista mantraa, että "ei kissatavaroita ennen Turokia". No, epäonnistuin. Käytiin tänään kaverin kanssa juttelemassa papukaijalle ja katselemassa kaloja eläinkaupassa, ja mukaani tarttui jotain.. no, pientä, suloista ja pinkkiä. Tulee olemaan kovassa käytössä ;) Vieressä vertailun vuoksi yhdet poikien kivoimmista kupeista. Sopivat hyvin yhteen, nämä 3 kuppia :)

Koulukiireet jatkuvat vieläkin Luolaleijonan klaanissa. Yliopistolla on tullut pyörittyä sellaisia päiviä ja sellaisiin vuorokauden aikoihin että ei varmaan kaikki uskoisi jos kertoisin. Onneksi kotona on odottamassa nuo mussukat, niiden kanssa seurustellen menee luksus- vapaa-aika kivasti. Ei kissat ole onneksi useinkaan olleet edes työpäivän mittaa kahden kesken kun on tuo isäntäkin ja aikataulut menee osittain ristiin. Viikonloppuna Aslan sai kuitenkin hernekasvin nenäänsä, kun kehtasimme vielä lähteä pitkästä aikaa perjantai-iltana kavereiden kanssa ulos. Kotona odotti silpuksi revitty talouspaperirulla.. ainakin Aslan osaa ilmaista itseään ;) Se on niin sosiaalinen ettei tykkää ollenkaan olla ilman ihmisiä. Extrapaljon huomiota vain meidän Mussulle, niin eiköhän se siitä :) Viikon päästä helpottaa jo, kunhan saadaan ensin Turok kunnialla pois alta.

Turokista puheenollen, ilmoittautukaahan kaikki paikalle tulevat joko tähän tai tulkaa viimeistään paikan päällä koputtamaan olalle =) Aikamoisen listan teitä olenkin jo kerännyt, mutta aina jää joku kissanhäkki vierailematta kun ei kaikkia hoksaa.  Me ollaan siis paikalla molempina päivinä, ja meidät tunnistaa vihreä-ruskeista verhoista ja kahdesta ihanasta kissapojasta ;D

Poikien ruokakuppeja on siirretty, sillä entisen ruokailupaikan lähistölle tuli metrin päähän kissanvessa entiselle akvaarion paikalle. Vessa taas joutui aikoinaan evakkoon kiipeilyhyllyn tieltä. Uusi ruokapaikka onkin aika kätevä, se kun sijaitsee heti kissanruokakaapin vieressä. Tänään oli itämaisille kissoille sopivaa thai-ravintoa, herkkupurkkia a la cosma. Viimeviikkoinen lohiversio Cosman ruuasta saattoi olla meidän pojille epäsopivaa, sillä lohta syötyään Raichulla ilmestyi vuorostaan leukaan karvaton laikku. Leuan alle oikeastaan, siihen kohtaan missä iho on pehmeää. En tiedä onko kyse allergiasta vai onko Raichu puskenut hedelmäkorin pajukeppejä liian lujaa (kyseistä touhua olen katsellut jo pidempään vähän sillä silmällä että ihme jos ei tule haavereita), mutta voi olla ettei Raichulle ole tulossa sertejä tällä kertaa tuon vuoksi. Aion sen kuitenkin paikalle tuoda, sillä laikku on parantunut jo reilusti eikä sitä edes huomaa ellei katso tarkkaan. Jos laikku olisi vaikuttanut pitkäkestoisemmalta olisi Raichu saanut kyllä jäädä kotiin, mutta näillä näkymin siis paikalle tulee klaani kokonaisuudessaan.

Rottia!

 Tältä näyttää tuore rotta..

Meillä on meneillään rottavillitys. Ei onneksi sentään ihan eläviä rottia - itse kun en ole koskaan ollut jyrsijöiden ystävä. Olen varmaankin useampaan otteeseen jo maininnut, että Aslanille kelpaa vain harvat ja valitut lelut. Tilailin parisen viikkoa sitten Kattipuodista tavaraa ja ajattelin kokeilla tällaista Isojen Kollien Rottaa, Aslan kun tykkää leikkiä esimerkiksi neulotuilla tilkuilla. Rotta olikin aivan valtava menestys ja sai Aslanin ihan hurmoksen valtaan.

 ..ja tältä vähän käytetty yksilö.

Pari päivää sitten Kattipuodin blogissa kummasteltiin, kun rottia oli myyty yhtäkkiä aika paljon. No, ehkä meidänkin tilaus hieman auttoi asiaa, kun nähtyäni kuinka paljon Aslan omaansa rakastui tilasin heti pari rottaa lisää ja kavereille (yhteensä viiteen eri kissaperheeseen) kans ;) Yhdenkin kaverin vanha uroskissa joka ei juurikaan kuulemma leiki viskeli rottaa ilmaan ja pomppi sen perässä kuin mikäkin pentu kun kävimme heillä kylässä ja vein sellaisen tuliaisiksi, joten tätä uskallan kyllä suositella ihan joka kissatalouteen.

 Niin minuahan sinä halusit kuvata?

Ottaessani kuvia blogia varten ajattelin että ei haittaa vaikka Raichu tulee viereen vahtimaan, kun rotta on enemmänkin Aslanin juttu enkä ole nähnyt Raichun sillä juurikaan leikkivän. Ja kuinkas sitten kävikään?

 

Say your prayerz, rat! I eatz you now!