torstai 28. huhtikuuta 2011

Kun kissanpentu serpentiinin näki

..eli kuinka olohuone laitetaan pyörremyrskyn läpikäyneen näköiseksi parissa minuutissa.

Heippatirallaa vaan! On tuolta ihmiseltä vähän kyselty, että missäs bloginpäivitys viipyy, mutta ei se ehdi tietokoneella olla nykyisin ollenkaan muuta kuin vain joidenkin paksujen kirjojen kanssa - muuten se leikkiikin sitten meidän kanssa tai puhuu pitkiä puheluita ja "järjestää juttuja", niinkuin se itse sanoo. Nyt me kuitenkin sanottiin sille että sen on pakko kuvata meitä, ollaan niin komeita ja nättejä! Enkös ainakin minä ole nätti? Terveisiä vain tulevaan kotiini, siellä on kuulemma muitakin kissoja minua odottamassa, tiedätte sitten että täältä tulee Rinsessa, ihan niinkuin Ruusunen ja Lumikki ja Tuhkimo! Rinsessa Ceci.

Mehän ollaan siis ihan isoja kissoja jo, vaikka meillä on ekatkin rokotukset vasta tulossa.  Se on kuulemma sellainen joku isoksi kissaksi kasvamisjuttu tai jotain, en tiiä? Oon kuullut Aslanilta kyllä. Meillä oli se vatsapöpö ja sitten joku parantumis-karenssi-odotusaika ennen kuin me päästään sinne, Aslan sanoo että se on tosi kiva juttu ja päästään taas autoonkin ja kaikkea kivaa, se sanoo että autossa pitäisi sitten huutaa kun me ei oltu hoksattu sitä edellisellä autoilukerralla. On se Aslan sitten viisas kun se tietää kaikkea! Se on kertonut meille vaikka mitä. Minultakin tulee terveisiä siellä uudessa kodissa odottavalle emännälle ja kissakavereille, oli kivaa kun emäntä kävi viime viikolla ihan minua katsomassakin! Tiedän, olen hurrrrrrrrmaava neiti Fanni.
 
Minusta minä-en-ole-pieni! Painan enemmän kuin Sirius ja tytöt! Raichu-simsku sanoo että olen ihan vauva, kun minä en pääse vielä rokotuksillekaan muiden mukaan vaan joudun odottamaan noin viikon kauemmin kun minulla oli rähmää ja yskää. Minä kyllä sanon että Raichu on vain kateellinen, kun se on aina ollut tuon emännän vauva ja nyt minäkin olen ihan pikkuisen sen oma vauva, juttelen sen kanssa ja olen sylissä aina. Mutta arvatkaapas mitä, minäkin saan ihan oman ihmismamman vielä sitten kun olen tarpeeksi iso! Se kävi katsomassakin täällä jo minua ja minä kehräsin sillekin ja juttelin että tällainen minä olen, hieno kissa! Sielläkin minne minä menen on siamilainen melkein niinkuin Raichu, olen kyllä Raichusta katsellut mallia paljon jo ihan pikkuisesta asti että kyllä minusta hyvä simskunkaveri vielä tulee. Ja niiden ihmisten kaveri myös! Wääää-terveisiä sinne!

Kä-kä-kä-kä, senkin hidas lintu! Eikun vappuhuiska, kyllähän minä sen tiesin. (Lintu!) Osaan muuten lentää paremmin kuin sinä lintu, sen verran olen harjoitellut jo pomppimista! Minun ja Otavan (Arnista tuli Otava ja minusta Sirius) tulevat nuoret isännät ovat käyneet täällä antamassa meille lisäharjoitusta huiskan perässä pomppimisessa, ja me ollaan muuten hyviä! Minä tykkään muuten ihmisistä ihan kamalan paljon ja kehrään niin että se kuuluu toiseen huoneeseen asti. Syliinkin haluaisin aina ja olen katsonut tarkasti, miten Raichu hyppää ihmisten syliin. Pitäisiköhän minunkin opetella se taito! Minä kun olen aina joka kuvassa niin komeaa poikaa, niin tässä teille muutama ennen julkaisematon kuva todisteeksi, että osaan olla muutakin kuin vain häikäisevän komea.

Jau! Siitä lähtien kun minun nimi muuttui Peleksi, olen alkanut harjoitella jalkapalloilua kovasti. Pienet korkit ovat parhaita jalkapalloja, niitä jaksaisin potkia vaikka koko päivän (tosin joskus alkaa sitten vähän nukuttaa kesken leikin). Minä en ole sellainen juttelija kuin osa (minä, Ceci ja Otava ollaan ne vähän hiljaisemmat) ja silloin kun juttelen, ääneni on aika pieni. Minut onkin tehty juoksemaan! Meillä onkin täällä hyvin juoksutilaa kun saadaan olla aina koko asunnossa kun ihmisetkin on kotona, mutta joskus me törmäillään silti tavaroihin. Joku (en ollut minä jos ihminen kysyy) rikkoi mukinkin tuossa muutama päivä sitten, mitäs oli ihminen jättänyt sen pöydän reunalle.. Pol-mamma tuolta huutelee, että jos minäkin haluan lähettää terveisiä uuteen kotiini (no tietty, hei vain tyypit!) niin Polgaralta erikoisterveiset siskolleen myös!

Huomaatteko, nuo edelliset pennut sekoittivat koristeet, en minä! No ette varmaan huomaa kun ihminen leikkasi pahimmat sotkut kuvasta pois, mutta haluan korostaa että tuosta sotkusta olivat vastuussa kaikki muut mutta en minä. Että niin. Tai no kyllähän minäkin niitä serpentiinejä vähän purin.. mutta olen oikeasti todella kiltti kissa. Vähän kuin Pekka Töpöhäntä, sen näkee vaikka tästä kuvasta. (Ihminen sanoi, että julkaisisi jonkun niistä kymmenestä kuvasta missä puren Siriusta korvaan jos niistä yhdestäkään saisi sen verran selvää että näkisi mitä siinä tapahtuu..). Tuossa kuvassa olen muuten lempinukkumapaikassani, korkealla kiipeilypuussa. Me lähetetään Siriuksen kanssa terkkuja meidän tulevalle perheelle, mau mau!

..ja sitten se demonstraatio, eli kuinka sotketaan olohuone muutamassa minuutissa. Olkaapas hyvät.


keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Terveenä taas!

Kaikki pennut ovat syöneet tänään itse eikä oksennuksia ole enää näkynyt sitten eilisen! Ihanaa! Pennut ovat jo hyvin pirteitä ja leikkisiä painoakin on tullut hurjaa vauhtia takaisin. Ruoka uppoaa kuin edellisestä ruokintakerrasta olisi viikko, Pele pelaa jalkapalloa, Knut kehrää sylissä, Arn ja Fanni painivat, Eskil puree Raichua hännästä ja Cecilia kiipeilee verhoissa - kaikki on taas ihan niinkuin pitääkin! (Kaikki kyllä tekevät kaikkea tuota.)

Kiitos niitä parantavia tuulia lähetelleille! Nyt levätään ja nautitaan pennuista.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Kissanpoika sairastaa


..tai tarkemmin sanottuna kuusi kissanpoikaa. Täällä on oltu viikonlopun yli masupöpössä, oksenneltu eikä ole haluttu syödä. Ihmiset ovat pieniä sitten parhaansa mukaan syöttäneet, juottaneet ja lääkinneet parin tunnin välein ja lääkäritädilläkin on käyty, noin pienten kanssa kun ei halua ottaa minimaalistakaan riskiä että pentu pääsisi kuivumaan ja menisi pahempaan kuntoon. Tänään oli pakko käydä koulussa välillä (mikä tuuri, että yksi vuoden ainoista pakollisista läsnäoloista sattui tälle päivälle?!), mutta onneksi eräs lähellä asuva ex-kasvattaja auttoi ja kävi välissä lääkitsemässä ja ruokkimassa pennut (Kiitos Jan!).

 Veljekset Arn ja Eskil

Knuttersson Tuttersson.

Kaikki pennut lepäilevät nyt normaalia enemmän, mutta kaikki onneksi myös leikkivät välissä, joten aika optimistisia täällä ollaan sen suhteen että eivätköhän nämä tästä pian parane. Nyt saa lähettää niitä parantavia tuulia tännepäin, niin että meillä on taas pian kuusi täystuhoa verhoissa kiipeilemässä ja kukkia tiputtelemassa 24/7!

 Fanni-tyttö ja Mama Pol

Aslan-setä hoitaa Ceciä

En tiedä mistä ihmeestä tuo pöpö tänne pääsi. Kuulemma tuollainen kiertää nyt mm. näyttelyissä, kuten jostain syystä aina syksyisin ja keväisin loskakelien aikaan. Me ei olla pentujen aikaan edes katsottu näyttelyihin päin ja käsiä on yritetty desata, mutta ainahan jostain kengänpohjista voi pöpö livahtaa. Varokaahan näyttelyihin menijät kuitenkin tähän vuodenaikaan pöpöjä erityisen paljon, käsidesit ja muutkin desinfiointiaineet ovat kullanarvoisia tavaroita näyttelyissä. Raichu sai aikanaan ensimmäisestä näyttelystään (syysloskan aikaan 2008) juuri tällaisen pöpön, kun emme hoksanneet kieltää ihmisiä koskemasta häkkiin jne.

Lepo on parasta lääkettä, tietää Pele.

torstai 7. huhtikuuta 2011

8vko pennut

Pennut täyttivät tiistaina 8 viikkoa. Kuinka aika voi kulua näin nopeasti! Melkein kaikilla on jo kodit tiedossa ja muutamalla nimikin vaihtunut, meidän asunnosta on valloitettu jo viimeisetkin nurkat ja pentuhuoneen pahviesteet on purettu hyödyttöminä. Pennut ovat ihanan toimeliaassa iässä, ja niin itsevarmoja kun hypyt ja vaikeammat kiipeilytkin jo onnistuvat. Alla on 8vko-kuvat ja muutama sananen jokaisesta ikäjärjestyksessä.

Skazki Spartak Tigrovich
OSH c 25 var

Arn on aina valppaana ja valmis leikkiin. Se tykkää korkeista paikoista ja tykkää kiipeillä - yksi sen lempinukkumapaikoistakin on kiipeilypuussa melkein ylimmällä tasolla. Arn nukkuu ehkä vähiten sikeästi ja heräilee seuraamaan mitä sen ympärillä tapahtuu, kun muut vielä tuhisevat. Arn tykkää nukkua sylissäkin, mutta ei ole ihan niin addikti kuin "punaiset" pojat.

Arn ja Eskil pääsevät uuteen kotiin yhdessä. Pojat ovat hyvä parivaljakko. Joukossa tiivistyy ja niin pois päin, luulen että tämä parivaljakko saa tulevassa kodissaan vielä aikanaan hupia ja hauskoja tilanteita aikaiseksi potenssiin neljä.

Skazki Samson Tigrovich
OSH d 25 var
Eskil on kova poika kehräämään. Se on seurallista ja puheliasta sorttia. Kaikki pennut ovat seurallisia, mutta Eskil ja Knut ovat omineet itselleen sylivauvan tittelin - jos ne saisivat päättää, ne olisivat sylissä kaikki ne hetket kun ne eivät leiki tai syö. Eskilillä on hauska tapa pomppia neljällä jalalla korkealle huiskan perässä, se näyttää siltä kuin sen tassuihin olisi kiinnitetty jouset. Eskilillä on hassu saranaääni, sen maukunan tunnistaa heti koko porukan keskeltä.

Skazki Silkki Tigrovich
OSH as 25 var

Haraldia kutsutaankin nykyään Peleksi. Pele on varsinainen on-off -kissa. Joko se nukkuu ihan taju kankaalla (kuten nyt Raichun ja Aslanin alla), tai sitten se on touhuamassa  ja suunnittelemassa jotain. Ihan viimeisen viikon aikana Pele on hidastanut tahtia sen verran, että malttaa tulla syliinkin kerjäilemään rapsutuksia ja kehräämään, mutta ennustukseni alle viikon ikäisestä metsästysunia näkevästä villikkopojasta taisi pitää paikkansa. Pelelle on jo koti tiedossa. Se menee Pilkun eli Polgaran täyssiskon kaveriksi. Tässä on kuva siskoksista yhdessä pentuina, Pol vasemmalla ja Pilkku oikealla. Pele on rento tyyppi joka ei häiriinny kynsien leikkuusta tms hoitotoimenpiteistä, mutta leikkituulella oleva Pele ei kyllä pysähdy ennen kuin nukahtaa.

Skazki Stanimir Tigrovich
OSH es var

Knut on aivan ihana, kiltti ja hellä pieni mies. Jos joltakulta puuttuu vielä oma Raichu, niin Knutissa olisi enemmän kuin ainesta sellaiseksi. Raichulla tarkoitan siis juttukumppania (Knutilla on aika hiljainen ja karhea kä-kä-mä-wä-wä -ääni), mamman sylivauvaa (Knut haluaisi olla koko ajan sylissä ja "itkee" jos sitä ei oteta), kilttiä pikkupoikaa joka tottelee jos mamma käskee (ainakin Raichu tekee näin ja minulla on tunne että Knutilla olisi potentiaalia samanlaiseen pehmeään luonteeseen) ja tietenkin ihanan suloista HURRRRmuria. Kyllä sekin kepposia keksii, mutta on niin suloinen että sen tekemät kepposet unohtaa hetkessä. Minun täytyy aina välillä muistuttaa itseäni, että oma Raichuni saisi vähemmän huomiota jos tämä cremesavu jäisi meille...

Skazki Stella Tigrovna
OSH hs 25 var

Cecilia kaunistuu päivä päivältä kun hopea sen turkissa tulee upeasti esiin. Se on muihin verrattuna pieni ja siro ja se onkin joukon rinsessa. Hoitotoimenpiteet eivät sinänsä aiheuta ongelmia, mutta Cecistä paistaa läpi suurtakin suurempi luonne ja "minä osaan" -mentaliteetti. Sen luonteessa on jotain hyvin samaa kuin Polgarassa, Ceci on ihan yhtä itsevarma pikkutirppa. Cecilia ei ole "pahimpia" sylivauvoja mutta tulee kyllä syliinkin nukkumaan ja kehrää todella usein ja pienestä. Cecilia tykkää istua ihmisen vieressä, vaikkapa jalassa kiinni. Vaikka se on muita pienempi, se on varteenotettava painivastus ja vikkelänä tyttönä päihittää usein hitaammat. Cecilia etsii sijoituskotia Noxx-kissalassa.

 Skazki Sametti Tigrovna
OSH h var 

Blanka on nykyisin Fanni. Se on siskoaan "jätkämäisempi" luonne, sillä tuntuu olevan letkeän luottavainen asenne elämään. Se tuijottelee nätisti ylisöpöillä silmillään ja milloin nukkuu sylissä, milloin leikkii ja seikkailee pentujoukossa. Fanni on toisaalta letkeytensä vastapainoksi riehakas ja leikkisä tyyppi, joka rakastaa huiskia. Pientä kovapäisyyttäkin siinä on - se on viimeisiä, jotka eivät vielä ole hoksannut, että ihmisen varpaat eivät kuulu leikkikaluihin. Fanni jää jatkamaan Skazki-kissalan sukua äitinsä jälkeen. Se menee sijoituskotiin, jossa sitä odottelee leikkikaveriksi muunmuassa Fannin tätipuoli eli Polgaran siskopuoli.

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Kissakuvahaaaste 152: Tutkiminen

Arn tutkii tarkasti talouspaperirullan koostumusta.

Näitä tilanteita meillä riittäisi ja kuviakin on kertynyt "muutama", tässäpä yksi malliesimerkki siitä kuinka tarkkaan pentukissan on ympäristöä tutkittava. Arn on tuota menoa ihan expertti talouspaperiasioissa selluloosan mausta paperin optimaaliseen repimisaikaan sekunnin kymmenysosissa ja repimisen tuottaman äänen keskimääräiseen desibelilukemaan asti.

"Arn" eli Skazki Spartak Tigrovich osallistuu tällä kuvalla Kissakuvahaasteeseen.

Pennut täyttävät tänään 8 viikkoa. Vannon kautta kiven ja kannon että tällä kerralla olin järjestänyt aikaa kuvata ne ajallaan, mutta Knut on aivastellut muutaman kerran eilen ja tänään ja kasvattajan kanssa olimme sitä mieltä että parempi ottaa extrasuperhypervarmanpäälle kuin riski siitä että se sairastuisi kunnolla, joten heti kun mies tulee töistä lähdetään Knutin kanssa ensimmäistä kertaa eläinlääkärireissulle. Kuvaus siirtyy sitten huomiselle, kun muuten joutuisi ottamaan kuvat iltahämärässä. Katsotaan jos ehtisi vaikka latailla illalla muita tällä viikolla otettuja riehukuvia nettiin sen sijaan :)

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Linkki 7vko kuviin ja maitovampyyrilepakkokuvabonus.

 Knut, sylivauva <3

Oli pakko julkaista tuo viime viikonloppuna otettu kuva Knutista. Kuinka rento voi pieni mies olla? :D Se aloitti unensa isännän käden vieressä selkänojan päällä, mutta putoaminen ei haitannut unia tippaakaan.

Teen tällaisen pikapostauksen tällä kertaa, viikonloppuna koetan ehtiä taas saada enemmän aikaiseksi blogin puolella ja kuvia kaikista lapsosista. Pennut ovat saaneet viralliset värityksensä ja kaikki paitsi Knut ovat jo löytäneet sen oman kotinsa. Käykäähän lukemassa tästä lisää kasvattajan blogin puolelta! Sijoituskoti ei voi muuta sanoa, kuin että on haikeaa tietää että nämä eivät ole meillä ikuisesti, mutta ihanaa että niille on niin hyvät kodit tiedossa. Mutta siitä lisää myöhemmin!

Jos jotakuta jäi harmittamaan kuvien vähyys tässä postauksessa, löytyy pennuista 7vko-kuvat täältä. Kannattaa käydä katsomassa myös 6vko-kansio, siellä on muutama uusi riehu- ja nukkumiskuva.

Tampereella järjestetään muuten sunnuntaina 3.4. kissan aktivointikurssi, jonne pääsee ilman ennakkoilmoittautumisia. Lisäinfoa löytyy Temppukissojen blogista.