Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvat. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. huhtikuuta 2011

8vko pennut

Pennut täyttivät tiistaina 8 viikkoa. Kuinka aika voi kulua näin nopeasti! Melkein kaikilla on jo kodit tiedossa ja muutamalla nimikin vaihtunut, meidän asunnosta on valloitettu jo viimeisetkin nurkat ja pentuhuoneen pahviesteet on purettu hyödyttöminä. Pennut ovat ihanan toimeliaassa iässä, ja niin itsevarmoja kun hypyt ja vaikeammat kiipeilytkin jo onnistuvat. Alla on 8vko-kuvat ja muutama sananen jokaisesta ikäjärjestyksessä.

Skazki Spartak Tigrovich
OSH c 25 var

Arn on aina valppaana ja valmis leikkiin. Se tykkää korkeista paikoista ja tykkää kiipeillä - yksi sen lempinukkumapaikoistakin on kiipeilypuussa melkein ylimmällä tasolla. Arn nukkuu ehkä vähiten sikeästi ja heräilee seuraamaan mitä sen ympärillä tapahtuu, kun muut vielä tuhisevat. Arn tykkää nukkua sylissäkin, mutta ei ole ihan niin addikti kuin "punaiset" pojat.

Arn ja Eskil pääsevät uuteen kotiin yhdessä. Pojat ovat hyvä parivaljakko. Joukossa tiivistyy ja niin pois päin, luulen että tämä parivaljakko saa tulevassa kodissaan vielä aikanaan hupia ja hauskoja tilanteita aikaiseksi potenssiin neljä.

Skazki Samson Tigrovich
OSH d 25 var
Eskil on kova poika kehräämään. Se on seurallista ja puheliasta sorttia. Kaikki pennut ovat seurallisia, mutta Eskil ja Knut ovat omineet itselleen sylivauvan tittelin - jos ne saisivat päättää, ne olisivat sylissä kaikki ne hetket kun ne eivät leiki tai syö. Eskilillä on hauska tapa pomppia neljällä jalalla korkealle huiskan perässä, se näyttää siltä kuin sen tassuihin olisi kiinnitetty jouset. Eskilillä on hassu saranaääni, sen maukunan tunnistaa heti koko porukan keskeltä.

Skazki Silkki Tigrovich
OSH as 25 var

Haraldia kutsutaankin nykyään Peleksi. Pele on varsinainen on-off -kissa. Joko se nukkuu ihan taju kankaalla (kuten nyt Raichun ja Aslanin alla), tai sitten se on touhuamassa  ja suunnittelemassa jotain. Ihan viimeisen viikon aikana Pele on hidastanut tahtia sen verran, että malttaa tulla syliinkin kerjäilemään rapsutuksia ja kehräämään, mutta ennustukseni alle viikon ikäisestä metsästysunia näkevästä villikkopojasta taisi pitää paikkansa. Pelelle on jo koti tiedossa. Se menee Pilkun eli Polgaran täyssiskon kaveriksi. Tässä on kuva siskoksista yhdessä pentuina, Pol vasemmalla ja Pilkku oikealla. Pele on rento tyyppi joka ei häiriinny kynsien leikkuusta tms hoitotoimenpiteistä, mutta leikkituulella oleva Pele ei kyllä pysähdy ennen kuin nukahtaa.

Skazki Stanimir Tigrovich
OSH es var

Knut on aivan ihana, kiltti ja hellä pieni mies. Jos joltakulta puuttuu vielä oma Raichu, niin Knutissa olisi enemmän kuin ainesta sellaiseksi. Raichulla tarkoitan siis juttukumppania (Knutilla on aika hiljainen ja karhea kä-kä-mä-wä-wä -ääni), mamman sylivauvaa (Knut haluaisi olla koko ajan sylissä ja "itkee" jos sitä ei oteta), kilttiä pikkupoikaa joka tottelee jos mamma käskee (ainakin Raichu tekee näin ja minulla on tunne että Knutilla olisi potentiaalia samanlaiseen pehmeään luonteeseen) ja tietenkin ihanan suloista HURRRRmuria. Kyllä sekin kepposia keksii, mutta on niin suloinen että sen tekemät kepposet unohtaa hetkessä. Minun täytyy aina välillä muistuttaa itseäni, että oma Raichuni saisi vähemmän huomiota jos tämä cremesavu jäisi meille...

Skazki Stella Tigrovna
OSH hs 25 var

Cecilia kaunistuu päivä päivältä kun hopea sen turkissa tulee upeasti esiin. Se on muihin verrattuna pieni ja siro ja se onkin joukon rinsessa. Hoitotoimenpiteet eivät sinänsä aiheuta ongelmia, mutta Cecistä paistaa läpi suurtakin suurempi luonne ja "minä osaan" -mentaliteetti. Sen luonteessa on jotain hyvin samaa kuin Polgarassa, Ceci on ihan yhtä itsevarma pikkutirppa. Cecilia ei ole "pahimpia" sylivauvoja mutta tulee kyllä syliinkin nukkumaan ja kehrää todella usein ja pienestä. Cecilia tykkää istua ihmisen vieressä, vaikkapa jalassa kiinni. Vaikka se on muita pienempi, se on varteenotettava painivastus ja vikkelänä tyttönä päihittää usein hitaammat. Cecilia etsii sijoituskotia Noxx-kissalassa.

 Skazki Sametti Tigrovna
OSH h var 

Blanka on nykyisin Fanni. Se on siskoaan "jätkämäisempi" luonne, sillä tuntuu olevan letkeän luottavainen asenne elämään. Se tuijottelee nätisti ylisöpöillä silmillään ja milloin nukkuu sylissä, milloin leikkii ja seikkailee pentujoukossa. Fanni on toisaalta letkeytensä vastapainoksi riehakas ja leikkisä tyyppi, joka rakastaa huiskia. Pientä kovapäisyyttäkin siinä on - se on viimeisiä, jotka eivät vielä ole hoksannut, että ihmisen varpaat eivät kuulu leikkikaluihin. Fanni jää jatkamaan Skazki-kissalan sukua äitinsä jälkeen. Se menee sijoituskotiin, jossa sitä odottelee leikkikaveriksi muunmuassa Fannin tätipuoli eli Polgaran siskopuoli.

maanantai 31. tammikuuta 2011

Sylipörriäinen

Kameran tarkentaminen kohti tulevaan kohteeseen ei ole ihan helpoin juttu (sivuttainen liike on jo helpompi).. varsinkaan kun se kuvauskohde ei ole mikään hidas.

Näin.

Ja joidenkin mielestä koirilla on tuijotus jota ei voi vastustaa.. Näitä kuvia oli muuten 29, plus kaikki ne kuvat joissa näkyy pelkkää mustavalkoista suttua kun kissa hyppää kuvaajan syliin (ja niitä kertoja oli monta!)

Noh, syliin hyppäävän kissan kuvaaminen ei ole asia jota edes kovin tosissani koettaisin tehdä. Siamilaisen kissan viehkeä kävely puolestaan on jotain, jota olen koettanut saada kameralle jo yli kaksi vuotta siinä kertaakaan onnistumatta. Miksi? No, koetappa mennä makaamaan lattialle meidän asunnossa niin tiedät.. Se simsku ei nimittäin kovin kaukana pysy, eikä tule kohti hitaasti ;)


Joskus vielä aion onnistua tuossa jälkimmäisessä tavoitteessa! Edes yksi kuva, vaikka siihen menisi seuraavat 10 vuotta!

Pahoittelen kaikkien silmänsä suttukuviin särkeneiden puolesta ;p

torstai 5. elokuuta 2010

Scrap-a-what?


Jep, tenttiviikko lähestyy ja kas kummaa silloin löytyykin kaikennäköistä mielenkiintoista tekemistä. Tällä kertaa surffailin netissä etsimässä jotain nättiä ilmaista logoa / vaakunankuvaa käyttööni, (ihan muuhun tarkoitukseen) ja eksyinkin scrapbook -sivuille. Enpäs ollut tuollaiseenkaan ennen törmännyt. (Tai ehkä tässä Piquantpurls-blogissa, mutten kyllä tunnistanut / osannut nimetä ilmiötä). Ideana on kai  "tuunata" valokuvia joko digitaalisena tai paperilla ja koota niistä leikekuva-albumeita. Pitihän sitä testata, ja ostin jo muutaman aivan ihanan paperinkin, mutta digitaalisena noita papereita ja koristeita löytyy myös paljon - ilmaisina(kin)! Tämä oli vain aivan pakko jakaa.


Tässä muutama linkki sivuille, joista saa ladattua ilmaisia "Scrapbook-papereita ja koristeita". Nuo testisivut tein ylimmästä linkistä ladatuilla kuvilla.

 
Ps. Noita olisi ilmeisesti tarkoitus askarrella Photoshopilla tms. hienolla ohjelmalla, mutta nämä kyseiset koekappaleet on tehty ihan vain perus paintilla. Eli silläkin onnistuu, ainakin johonkin pisteeseen asti :)

Lisätäänpäs tähän samaan tekstiin vielä perään, että täältä voi voittaa skräppäyspapereita ja leimasimia. Kokeillaan josko onnistaisi! =) / You can win some scrapbooking papers and stamps HERE. Go take a look!

torstai 17. kesäkuuta 2010

Kissakuvahaaste 135: Rotukissa

1. Prologi.

Istahdinpa juuri pitkästä aikaa blogien ääreen ja luin muutaman kissakuvahaasteen osallistujan merkinnät. Muunmuassa Karvahelvetin Bemary sekä Villikissa olivat kirjoittaneet hieman roduista haasteen yhteyteen ja kertoneet siitä, kuinka hyvin heidän kissansa rotukuvaukseen sopivat. Kuulostaa kivalta, taidanpa tehdä samoin, ajattelin. Aioin kylläkin tyytyä yhdeen tai kahteen tylsään kuvaan, sillä kaikki valokuvat ovat vanhalla koneella. Olin juuri nousemassa hakemaan kameraa muutamine kuvineen, kun..

2. Itämainen kissa.

"ASLAN! POLGARA!" Sekä muutama julkaisukelvoton sana..

Luonteeltaan siamilainen/itämainen on vilkas ja leikkisä. Se haluaa olla mukana kaikissa kodin puuhissa ja mieluiten keskipisteenä.

Meillä ah-niin-tavallinen näky.. eikä perheen ihmisjäsenet - kumpikaan - koskaan opi. Viikon sisällä on kaatunut 3 mehulasia, kaksi vesilasia, yksi kahvi, hajonnut 1 rakas kukka (ruukku säilyi ehjänä) sekä tuhottu emännän lempipaita.. Kaikkia tuhoja en nyt jaksa edes muistaa. Joka tapauksessa nyt on kyllä ollut hieman normaalia vilkkaampi viikko, kun emäntä on keskittynyt välillä vähän kouluunkin. Kyllä, siamilainen/itämainen on vilkas ja leikkisä. Ihmisorjiensa lisäksi ne leikkivät myös leluilla sekä tottakai toistensa kanssa. Jos emäntä on niin tyhmä että jättää vesilasin keskelle rallirataa - noh, se on hänen ongelmansa.


  Siamilainen/itämainen kiintyy ihmiseensä ja osoittaa avoimesti hellät tunteensa. Se on todellinen sylikissa, joka viettää yönsä mieluiten omistajansa kainalossa peiton alla.

No jaa. Ei meillä kyllä peiton alla nukuta, kun karvakavereiden kanssa on mukavampaa. Mutta, käyköön se jonkinnäköisestä esimerkistä, että tänä(kin) aamuna heräsimme päidemme välissä pyörivän, hiuksia nuolevan ja KOVAAN ääneen kehräävän itämaisen pitkäkarvan touhuiluun. Polgara osoitti hieman hellyyttä, eikä sille voinut edes olla vihainen vaikka neiti heräsi puoli tuntia ennen kellon soittoa (ja jatkoi koko tasaisen puolituntisen). <3 Sylikissuudesta en taas tiedä. Eikös ne ykköskategorian kissat ole enemmän sellaisia sylikissoja? Joo, Raichu tulee syliin vauvailemaan (=osoittamaan helliä tunteitaan) ja Aslan pomppii hartioille ollakseen mukana, Polgara taas pyörii väkkäräksi syliin tai viereen nukkumaan - mutta en niitä kyllä ihan sylikissoiksi sanoisi. Ne tulevat varsinaisesti syliin aina tasan silloin kun olisit nousemassa muualle etkä sitten voikaan. (No, Raichu nukkuu nytkin kyljessä - lasketaanko se sylikissaksi?)

 
Siamilaiskissa/itämainen on äärimmäisen hoikka ja elegantti, pitkävartaloinen ja korkeajalkainen. Sillä on pitkä kapea kiilamainen pää, suuret lepakkomaiset korvat, vinot itämaiset silmät ja piiskamainen häntä. Turkki on lyhyt, ohut ja silkinpehmeä.

No, tehköön jokainen omat päätelmänsä ;)

Siamilainen on naamiokissa, mikä tarkoittaa sitä, että kissan kasvot, korvat, jalat ja häntä ovat tummempaa värisävyä kuin vartalo. Neljän alkuperäisen naamiovärin (ruskea, sininen, suklaa ja lila) lisäksi on kehitelty useita muita värivaihtoehtoja kuten tabbynaamiot, kilpikonnanaamiot sekä kilpikonnatabbynaamiot. Olipa naamioväri mikä tahansa, siamilaisen silmät ovat aina hätkähdyttävän safiirinsiniset.

Oi, kyllä. 

   Itämaisen lyhytkarvan silmät ovat itämaisen vinot ja kirkkaan smaragdin vihreät.

Oi, kyllä. No, milloin ne on vinot ja milloin ne on vihreät, mutta kuitenkin..

Itämaisen pitkäkarvan turkki on silkkimäinen ja vartalonmyötäinen sekä erittäin helppohoitoinen. Kaulurissa, hännässä ja "pöksyissä" on pitempi karva.

On helppohoitoinen :) Eihän tätä puolipitkäkarvaa tarvitse pestäkään muulloin kuin silloin kun se käy vessanpöntössä uimassa ;)

Luonnekuvaukset ovat osoitteesta www.kissaliitto.fi. Lisää itämaisten kissojen rotukuvauksia löytyy ainakin Bajavan, Oricatin sekä Sajamin sivuilta.

tiistai 9. maaliskuuta 2010

3 x 4 kuvaa sohvalla.

Muzulla eli Aslanilla (Aslu Muslu ei tietenkään tykkää, että hänen lässyttelynimiään kerrotaan julkisesti) on salainen pahe. Aslan on liimanhaistelijakissa. Teippi on Aslanin erikoisalaa, eikä meiltä voi lähteä niin ettei vaatteissa olisi kissankarvoja, koska vaateteippirullaan ihastunut Aslan karvoittaa vaatteet sitä mukaa kun karvaa rullaa teipillä pois. Jokin aika sitten Aslanilla oli taas oikein hauskaa, kun repäisin erään suojateipin irti ja jätin sen sohvalle odottamaan roskiin kiikuttamista. Mikähän siinä teipissä niin kiehtoo?


En ole ottanut pojista venytyskuvia ainakaan puoleen vuoteen, joten oli korkea aika ottaa uusia. Tässäpä pojat venyy mallia 2010. Venytykset eivät nyt aivan menneet tyylipuhtaasti, nimittäin on aika hankala nähdä alhaaltapäin miten se kissa siellä venyy :D Kuvaan oli kuitenkin tarkoitus saada vain kissa, ei ihmisiä. Tarkoitus oli, että poikien kokoeroa olisi voinut verrata kankaan avulla. Helpommin sanottu kuin tehty!


Viimeinen kuvasarja ilmaisee, mitä mieltä Raichu oli Aslanin teippileikeistä:

lauantai 6. maaliskuuta 2010

Aurinko!

Kevät tulee!

Aurinko paistaa

Lumet tippuvat katoilta

Erinäiset rakenteet romahtelevat

Ilmassa on rakkautta

Jää muuttuu vedeksi

Kissat pääsevät vihdoin haistelemaan ulkoilmaa

..ja ehkäpä tämän auton omistajakin pääsee vielä joskus ajelemaan autollaan.

Kevät onkin ihanaa aikaa. Kissakodeissa kautta maan ollaan varmasti havaittu jokavuotinen ilmiö - kissat siirtyvät asunnossa auringon liikkeiden mukaan. Aurinkoläiskissä makoillaan, mutta voi siellä tehdä muutakin: 


 
Sinne raahataan herkut

RRRRRouskis!

Siellä voi järjestää myös omaa aktivointia, jos tyhmä emäntä vain naputtelee jotain tylsää kouluhommaa tietokoneella eikä huomioi kissoja tarpeeksi. [Raichu siis viihdytti itseään tiputtamalla kanankaulan tuolin ja rahin väliin..]

 Ja kun aurinko siirtyy, on kissankin siirryttävä. 

Hällä väliä vaikka paikka ei olisi ihan ihanteellinen.

 Kunhan siihen paistaa aurinko, on kissakin onnellinen.

 ..ainakin niin kauan, kunnes välillä ärsyttävä isompikokoinen pikkuveli tulee ja tönäisee alas varastaakseen paikan itselleen.

Voittajan on helppo näyttää kieltä.