maanantai 19. marraskuuta 2012

Pimeitä, zenmaisen rauhallisia iltoja.

Kun illat pimenevät, yöt kylmenevät ja maa muuttuu valkoiseksi lumesta.. mitä tekevät luolaleijonat?

Rrrrrrrrau! Ei ainakaan painuta nukkumaan luolan perälle! Raichu huutaa 'oolioolioolioo' ja juoksee Polgaraa päin. Polgara hyppää neljän jalan korkeuteen, kääntyy ilmassa ympäri ja astuu pudotessaan Aslanin hännälle ja silmänräpäys myöhemmin kaikki kolme viuhtovat huoneesta toiseen valon nopeudella.


Mutta miten tämä alkaa?

Aslan, leiki mun kans!

Pliis leiki mun kans?

Pliis?

Kiltti!


Pliis pliis pliis!


PLIIIIIIIIIS!

?






Pah. En.


Poltsu parka. Joka päiväinen kuvio: Polgara haluaisi painia, mutta Aslan ignooraa painipyynnöt täysin ja potkii sen sijaan tyynyä/lelua/talouspaperirullaa. Ihan mitä vain muttei Polgaraa. Joko Aslan on herrasmies joka ei lyö tytttöjä, tai sitten se on ilkeä Polgaralle.

Polgara puolestaan turhautuu kun Aslan ei leiki sen kanssa ja riehuu joko yksin tai härnää Raichua niin kauan että Raichu suostuu leikkimään. Polgaralla on niin paljon energiaa, että lopulta poikienkin on pakko osallistua riehuntaan.


Pimeiden iltojen kunniaksi vielä yksi valopää-Aslan

Ja Raichu, joka ei olisi halunnut tänään millään kuvattavaksi.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Lazy Sundays

Näistä kelpaa ottaa mallia. Niin littanana kuin vain pääsee, ja vielä sävy sävyyn:

Suklaa(kilpikonna) Poltsu

 Ruskeatäplikäs Musu

Ruskeanaamio Muikku

Rakkailla lapsilla on monta nimeä. Poltsu, Musu ja Muikku ovat meillä paljon käytössä. 



Raichu on kaunis poika, vaikka itse sanonkin. Käytimme pojat tällä viikolla rokotuksissa ja huomasin, että jälleen kerran eläinlääkäritäti kutsui huoneeseen Aslanin ja "Raishun".  Ihan ymmärrettävää, etteivät kaikki ehkä ole katsoneet lapsena Pokémonia ;) Ajattelin kuitenkin, että pitääpä blogissa ainakin selventää Raichun nimen lausuntatapa. Raichu-nimi tulee siis tästä eräästä lastenohjelmasta, ja Raichu lausutaan kuten Pikachukin. "Raitsu", "Raitshu", vähän niinkuin aivastaisit. (Älä säikäytä omia kissojasi, jos kokeilet ;) )




Musu-mussukka, Aslu eli maailman kiltein ja rohkein pieni poika Aslan täytti tiistaina 26.6. neljä vuotta. Se on silti ihan pieni ja kiltti vieläkin, Aslan on niitä poikia jotka eivät koskaan kasva isoiksi <3 Aslan on oppinut vuoden aikana olemaan pikkuisen vaativampi, mikä on hyvä juttu. Aslan antaa esimerkiksi tassua, kun sen mielestä olisi aika saada raksut. Se istuu vieressä, tapittaa ja antaa sinnikkäästi tassua ihmisen jalkaan tai esimerkiksi poskeen niin kauan että saa haluamansa. Aslan on myös löytänyt vihdoin äänensä. Siitä lähtee hassu töräys, jolla se kommentoi varsinkin silloin, kun ihminen vihdoin tottelee. Ihana pieni nelivuotias!

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Sitä saa mitä tilaa, tasan ei mene nallekarkit ja muita vanhan kansan viisauksia.

Sitä saa mitä tilaa. Jos Polgaralta kysytään, niin se tilaa paljon ruokaa. Mitä enemmän, sen parempi (vaikka rouva onkin yllättävän timmissä kunnossa nykyään!). 

Rikoimme muutossa yhden ruskeista kulhoistamme. Klaanin emännällä eli allekirjoittaneella on hienoinen pakkomielle kissankupeista ja siitä, että niiden pitää olla yhteensopivia: kissojen määrä x kuppimalli. Eipäs sitten muuta, kuin uutta samanlaista kuppia tilaamaan. Onneksi oli juuri Zooplustilauksen aika ja kyseinen kuppimalli oli saatavissa Zoopluspisteillä. (Tuntuuko muuten teistä muista Zooplustilaajista, ettei nykyään tahdo enää keksiä mitään tilattavaa pisteillä? Kaikki on jo kokeiltu.) Pistekulho oli oranssi, mutta muuten samanlainen joten sai kelvata, saahan tytöillä olla tyttöjen väriä. Polgaralle uusi kulho siis ja pojille entiset ruskeat.

Zooplustilaus tuli eilen perille seikkailtuaan sen normaalin puolitoista viikkoa pitkin Eurooppaa. Kulhon saaja oli aika riemastunut paketista. 

.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.


Tasan ei mene nallekarkit.

Jos Polgara pääsee lihomaan leikkauksen jälkeen, syyttäkäämme tuota kulhoa! No, ehkä laitamme sen kuitenkin vesi- tai ruohokipoksi. Eläinlääkäri suositteli Aslanin stressi- ja nyppimisongelmiin että sen pitäisi myös juoda mahdollisimman paljon, joten jättimäinen vesikippo olikin hankintalistalla vesikokeilujen jatkeeksi.

Aaltopahviaalto.

Koska olen laiminlyönyt bloggailua, laitetaan tähän samaan syssyyn eräs edellisellä kerralla Zooplussasta tilattu vehje, jota on täytynyt suositella: superhalpa pahvinen aaltoraaputin. Tuokin tilattiin asenteella, että kokeillaan nyt jos vaikka vahingossa toimisi, mutta Aslan rakastaa sitä. Pahvi on ollut kuukauden käytössä, ja vihdoin on löytynyt jotain, jota se raapii mielummin kuin nojatuolien selkänojia. Paras ostos pitkiin aikoihin!


Polgaralta terveisiä lukijoille: palkataan kokopäiväinen rapsuttaja. Vaaditaan kaksi nopeaa kättä (mielummin vaikka kolme) ja pitkät kynnet. Vatsa kutiaa parantuessaan ja turkki puvun vuoksi, joten mikään määrä rapsutuksia ei riitä.

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Laikkumahoja



Nyt on karvattomat laikut mahassa sekä Aslanilla että Polgaralla eläinlääkärin jäljiltä. Tälpäsamikset vatsan laikkua myöten. Mutta, mikä tärkeintä, molemmille kuuluu hyvää!

Polgara oli leikkauksen jälkeen aika kipeä kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä se käveli ympäriinsä ja söi eikä vaikuttanut olevansa millänsäkään, mutta toisena päivänä tuntui tuskin pääsevän liikkeelle eikä ruokakaan maistunut. Nutriplussaa se onneksi suostui syömään. Kolmantena päivänäkin liikkuminen näytti vielä kovin kipeältä, mutta sitten se reipastui ja on ollut taas jo useamman päivän oma itsensä. Kauluri sillä ei pysynyt hetkeäkään päässä, mutta sukkapuku on onneksi saanut olla rauhassa. Eli meidän nuorekas mummokissa kasvattelee nyt karvoja ja turkkiaan ja esiintyy ainakin hetken aikaa vaatetettuna :)

Aslanin vatsan nyppiminen taas herätti viime viikolla kovasti huolta ja mietinkin koko viikon, josko sillä on jotain pahemminkin vialla. Perjantaina eläinlääkärissä otettiin verikoe ja ultrattiin munuaiset, mistä yllä mainittu karvaton laikku. Kannatti ultrata, sillä saimme tietää että Aslanilla on aivan terveet munuaiset ja verikokeenkin perusteella arvot olivat oikein hyvät! Ihana uutinen.

Aslanilla on siis muuttostressiä, minkä vuoksi se kokee mahakipua ja nyppii vatsaansa. Feliway meillä on pyörinyt jo viikko ennen muuttoa ja uutta pulloa on vaihdettu, koska Aslanin stressitaipumus on ollut tiedossa jo parin vuoden takaa, mutta nyt pelkkä Feliway ei riittänyt. Eläinlääkärin mukaan Aslanilla on kuitenkin aivan todellista kipua virtsarakon alueella, samalla tavalla kuin ihmisellä sattuu mahaan jännittäessä. Aslan sai lisähoidoksi Zylkene-nimistä täydennysrehua, jossa on lehmänmaidosta eristetty proteiinin osa, joka rauhoittaa samalla tavalla kuin maito rauhoittaa vauvoja. Jospa Aslan tuon avulla selviäisi pahimmasta muuttostressistä. Tuo rehu on meillä varmasti edessä myöhemminkin, kun tulee uusia stressitilanteita eteen. Täydennysrehun lisäksi Aslan sai lääkkeeksi komennuksen harrastaa paljon aktivointileikkejä. Naksutin onkin ollut pitkän aikaa muuttolaatikossa, mutta viikonloppuna se kaivettiin sieltä ulos ja agiesteetkin pitäisi koota uudelleen vielä tänään.


Lisäksi Aslan sai silmätulehduksen juuri päivää ennen eläinlääkäriä, joten sekin on sopivasti nyt hoidossa. Tässä perjantaina otetussa kuvassa silmätulehdus on aika ilmeinen. Stressin vaikutusta ehkä tuokin, edellisestä silmätulehduksesta on nimittäin aikaa useampi vuosi.

Laikkumahoista puheen ollen.. mikäs laikkumaha se tämä ihanuus on? ;)


Kuvassa on Fannin (Skazki Sametti Tigrovnan) poika eli Polgaran tyttärenpoika Skazki Vadim. (Tai Skazki Velimir, sekoitan nämä koko ajan keskenään.) Iiiiiihania lapsia! Kävimme eilen pikavierailulla niitä kurkkimassa, ennen kuin lentävät pois pesästä. Ovat emoonsa tulleet, suurin osa pyöri koko ajan sylissä ja varsinkin kaksi suklaapoikaa eli Vissarion ja Veniamin olivat vissiin kuulleet että meille sellainen pitäisi vielä joskus (vuosien päästä tosin) saada, kun olivat työntymässä syliin ja söpöilemässä aivan liikaa. Pentuja on kuusi, suklaapoikien ja kanelilaikkujen lisäksi lilakilpparivalkea tyttö Valentina ja suloinen punalaikkupoju Venedikt.

Satu varmasti julkaisee loppuja kuvia lapsista, kunhan saan niitä jossain vaiheessa lähetettyä eteenpäin, joten kannattaa vilkuilla Skazki-blogista kuvia ja infoa, kuka lapsosista on vielä kotia vailla ;)

maanantai 28. toukokuuta 2012

Isoja Asioita

Nyt seuraa pikapikapäivitys. Pahoittelen. Mutta, parempi vähän kuin ei mitään. Eli.


Huomenna lauletaan, että "Oon nelivuotias, oppimaan innokas, sain nimen hauskimman, Raaaaaaichuuuu". Raichu-poika on tosiaan huomenna jo neljä! Mihin tämä aika oikein menee? Olen vähän järkyttynyt siitä, että nämä karvaiset lapset vanhenevat. Toivottavasti saamme pitää ne täällä vielä kauan. Täältä voi käydä kurkkimassa, miten Raichun laulu lauletaan.


Polgarasta taas tuli tänään kastraatti. Työ haittaa harrastustoimintaa, joten jätin unelmat kasvattajaurasta ja leikkautimme Polgaran vihdoinkin. Polgara otti asian hyvin reippaasti. Kauluri ei pysy päässä hetkeäkään, mutta sukkapuvun se antaa onneksi aika kiltisti olla. Peukkuja ja tassuja pystyyn, että haava paranee pian!



Kissat ovat vaikuttaneet ottaneen uuteen kaupunkiin muuton aika hyvin vastaan. En ole juurikaan hoksannut muutosta käytöksessä, paitsi Aslan on vähän yli viikko sitten alkanut ensimmäistä kertaa elämänsä aikana nyppiä vatsakarvojaan. Sillä on siihen sukurasite ja oman allergia- ja stressitaipuilunsa vuoksi veikkaan, että meidän pieni herkkispoika on kuitenkin ottanut uuden ympäristön stressinä. Feliway on pörrännyt kuukauden putkeen ja uusi vaihdetaan seinään piakkoin. Lisäksi Aslanin kanssa mennään perjantaina lääkäritädille käymään, kun tuo nyppiminen on kuitenkin uusi oire eikä perinteisiä stressikutinoita ole ollut noin vuoteen juurikaan havaittavissa. Pitäkäähän Aslanille paljon peukkuja, ettei löytyisi mitään vakavaa.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Kevään muotiharrastus


...on kiipeily. Polgara seikkailee pahvilaatikkovuorien päällä (ja emäntä juoksee perässä varjelemassa pakattuja tavaroita). Pojilla taas on ollut suurin hitti koko kevään ajan hypätä WC:n lampun päälle aina, kun silmä välttää. Ihme, että peilin lasinen taso on vielä paikallaan eikä mitään ole mennyt rikki.

Saa nähdä, kuinka seinille uudessa asunnossa sitten hypitään, kun vanha kiipeilypuu lentää roskiin eikä parveketta ole ainakaan heti verkotettu. Banaanilaatikoista tilapäinen seikkailurata keskelle asuntoa siihen asti, että kiipeily- ja ulkoilumahdollisuudet saadaan kuntoon?

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Kadotetuille muistoille.

Minun piti tulla kirjoittamaan tänne siitä, kuinka meillä on taas muutto edessä. Muutamme toiselle puolelle Suomea, vieraalle paikkakunnalle, töiden perässä. Banaanilaatikkovuoret toivat mieleeni edellisen muuton kesällä 2009 ja aloin etsimään sen aikaista blogikirjoitusta ja kuvaa, jossa pojat nukkuvat banaanilaatikossa.

Yllätyksekseni blogit.fi olikin poistanut vanhan blogini 'luolaleijonanklaani.blogit.fi', vaikka olen ylläpitotehtäviä siellä silloin tällöin tehnytkin. Sinne meni kaikki vanhat blogitekstit, kissakuvahaasteisiin osallistumiset ja erityisesti hyvin tarkat ja rakkaat muistot poikien ensimmäiseltä vuodelta. En voi syyttää kuin itseäni, kun en ollut ymmärtänyt tallettaa tekstejä myös omalle koneelleni. Kokonainen vuosi muistoja - ja kuinka ihana ja tärkeä vuosi olikin, poikien ensimmäinen - katosi kuin tuhka tuuleen.



Kuvat ovat sentään tietenkin tallella. Täytyy oppia tästä ja tallentaa kaikki tästä lähtien omalle koneelle. Ehkä pitäisikin siirtyä kirjoittamaan käsin paperille omaa muistokirjaa ja liimailla sivulle paperitulosteita valokuvista..

Muuton vuoksi täällä blogissa voi olla taas hetken aikaa hiljaista. Toivottavasti tämä blogi on yhä tallella, kunhan saamme kodin kasattua ja elämän tasaantumaan uudessa työpaikassa sen verran, että ehtii taas kirjoittaa blogiakin.

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Mummo

 Mummo

Polgarasta tuli tiistaina mummokissa. Polgaran ihana suklaakilpparipentu Skazki Sametti Tigrovna eli Fanni, ent. Blanka, sai Skazki -kissalaan kuusi suloista palleroa: Skazki V -pentueen. Ylpeä mummokissa sekä "isosedät" onnittelevat emoa, isää, pentuja, kasvattajaa, sijoituskotia ja kaikkia osallisia! Hurjan suloinen kuusipäinen joukko, ja varmasti aivan yhtä valloittava tuleva seikkailijalauma kuin emonsakin pentue aikoinaan.

Fanni-emo eli Skazki Sametti Tigrovna pienenä.

Pennuista pienen sneak peak -kuvan löydätte pentujen isän Remin (Jalecat's Incase) kasvattajan, Jalecat'sin blogista. Skazki-kissalan blogiin tulee sitten varmasti yksityiskohtaisempia kuvia ajallaan!

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Turokista & One Lovely Blog Award

Polgara kävi viikko sitten Turokissa. En ottanut kameraa mukaan, mutta leikin juuri skannerilla ja skannailin arvosteluseteleitä, joten tässäpä Polgaran setelit viime viikonlopulta.

 17.3.2012, tuomarina Kristiina Rautio

18.3.2012, tuomarina Alexey Shchukin.

Itse näyttelyt menivät ihan kivasti. Polgara selvästi jännittää näyttelyitä, mikä sinänsä on leikkaamattomalle naaraalle ihan sallittua ja normaalia. Onneksi kotioloissa ja muutenkin muualla kuin näyttelyissä se on rohkea ja reipas. Se sai sertinsä (CACIB) molempina päivinä, mutta tuomarin parhaan valintaan se ei päässyt. Nyt Polgarallakin on kaikki sertit, jotka se voi näillä näkymin Suomesta saavuttaa. Seuraavan kerran me pääsemme näyttelyyn, kun olemme käyneet ensin ulkomailla joko hankkimassa Polgaralle IC-tittelin tai jommalle kummalle pojista IP:n (mikä ei olekaan niin helposti tehty, kun kyseessä on hyvin tavalliset värit ruskeanaamio ja ruskeatäplikäs, ja kissat ovat pian neljävuotiaita mikä esimerkiksi tarkoittaa sitä, että siamilainen on varmasti paljon tummempi kuin kilpailijansa). Toinen vaihtoehto on odottaa, kunnes Polgara on leikattu ja käydä sitten vielä muutaman kerran näyttelyissä hankkimassa sille PR-titteli. Saa nähdä, saanko kuitenkin aikaiseksi käväistä vaikka jonkin naapurimaan puolella tänä vuonna :)

Elina Temppukissat -blogista napsaisi pari kuvaa myös Polgarasta:

Tuonne taas pitäisi mennä..

Tännepäin, mars!

Häkissä pönöttäjät.

Polgaran tulkinta kaverin korvan pesusta.

Saimme Vaahterakujalla -blogin Jutalta One Lovely Blog -palkinnon. Kiitoksia! :) Mukavaa saada tuollainen, vaikka olenkin kyllä ehkä maailman laiskin vastailemaan noihin tai jakamaan niitä. 
 Tunnustuksen mukana tulivat seuraavat tehtävät:

1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän tunnustuksen.
2. Kirjoita seitsemän satunnaista faktaa itsestäsi.
3. Lahjoita tämä sama tunnustus 15 blogille/bloggaajalle.

En yleensä jaksa höpistä blogissa itsestäni, koska tämä blogi on tarkoitettu Raichun, Aslanin ja Polgaran kommelluksien kirjoittamiseen ja siinä samalla muihinkin kissa-asioihin. Katsotaan, saisinko kuitenkin seitsemän faktaa raapustetuksi.

1) En jaa kissojeni ruokamakua. En esimerkiksi pidä kalasta tai raa'asta lihasta kovinkaan paljon, vaan pidän enemmänkin kirpeistä ja tulisista mauista. Tämäkään ei aina kuitenkaan estä Polgaraa työntämästä naamaansa lautaselleni, jossa on jotain erinomaisen hyvää, naga morichilla maustettua lihakastiketta..

2) Harrastan kissojen lisäksi muunmuassa neulomista.

3) Minulla on kasvattajanimi, FI*Maanlasten. Kasvattajanimi on ollut minulla kohta 2 vuotta. Olen ollut kiinnostunut kasvatuksesta ja erityisesti IV-kategorian rotujen terveydestä, historiasta ja rotupiirteistä jo hyvin pitkään, ja toivon että joskus tulevaisuudessa voin tehdä muutaman pienen valinnan, jotka omalta osaltaan ovat tukemassa Suomessa hyvin pienten OLH- ja BAL -rotujen terveyttä ja geneettistä monipuolisuutta. Kovin laajamittaista kasvatustoimintaa en kuitenkaan suunnittele eikä edes yhden pentueen toteutuminen ole mitenkään varmaa. Aika näyttää, mutta pidetään optio auki ;)

4) Rakastan fantasiakirjallisuutta.

5) Minulla on sellainen yhteinen piirre kissaeläinten kanssa, että en muista juoda tarpeeksi. Pitäisiköhän jättää itsellenikin vesilaseja ympäri taloa, jotta muistaisi juoda tarpeeksi vettä? ;) (Kissoillamme on aina 3-4 piripintaan täytettyä lasia ympäri taloa.)

6) Haluaisin kissoillemme isomman ulkoiluhäkin.

7) Olen kotoisin niin pieneltä paikkakunnalta, että tiedän alueelta (naapurikunnasta) vain yhden perheen, jossa on itämaisia kissoja - ja senkin blogien kautta. Varmasti IV-kissoja on siellä enemmänkin, mutta en usko että kovin montaa.

Olipas hankalaa keksiä kokonaiset seitsemän faktaa! En millään keksi viittätoista blogia, joissa tämä tunnustus ei olisi jo ollut. Lisäksi olen vieläkin blogitauon jäljiltä aivan pihalla siitä, missä blogeissa mitäkin on kiertänyt. Nimetään nyt vaikka kolme blogia, vaikka lemppareita minulla löytyy pilvin pimein. Napsaiskaa muutkin mukaanne, jos ette ole vielä saaneet!

torstai 22. maaliskuuta 2012

Aamunavaus

Oletteko huomanneet, että kissoillakin on omia pieniä aamurutiineja? Meidän kolmikolla ainakin on. Nyt, kun alkaa olla jo aamuisinkin vähän valoa, sain edes jonkinlaisia kuvia napsaistua. Isäntä palasi tänään jo aamusta kuumeessa töistä kotiin ja asettui makuuhuoneen nojatuoliin, ja kaikki kolme kävivät toistamassa aamurutiininsa hänelle.

Polgara on hassu tyttöeläin. En kuvailisi sitä oikeastaan sylikissaksi, mutta joka ikinen aamu se saa nykyisin tällaisen "pakko saada masurapsutuksia" -kohtauksen, jossa se työntyy syliin yleensä aamupalapöydässä ja vaatii kaikki 1,5 metrin säteellä olevat kädet rapsuttamaan häntä masusta tai korvista. Mikäli Polgara huomaa vapaita käsiä, se joko tuijottaa vaativasti tai tökkii niitä nenällään, kunnes kaikki rapsuttavat häntä.

Raaps raaps.

Röf röf pusi pusi!

Raichu toiminnallisena siamilaisena aloittaa myös aamunsakin usein jumpalla. Aamupalapöydässä ei meillä yleensä istuskella rauhassa lehteä lukien, vaan Raichulle heitetään narumyttyä aina minuutin välein. Näissäkin kuvissa tosin ollaan poikkeuksellisesti makkarissa. Lisäksi Raichu saa myös rapsutuskohtauksia, joskin se saa niitä pitkin päivää eivätkä ne liity niin kiinteästi aamuihin kuin Polgaralla.

Narumytty on Raichun paras lelu..

..ja peppu paras rapsutuspaikka.

Leuanalus toimii myös.

Aslan on meidän kolmikosta kaikista riippuvaisin rutiineista ja yksi tärkeimmistä rutiineista Aslanille on aamuraksut. Tänäkin aamuna märkäruoka oli saatu jo klo 7, mutta kun raksuja ei kahdeksan aikaan ollut vieläkään kuulunut, alkoi Aslan näyttää tältä:

Ei jaksa enää odottaa!

Tuo maailman kilteimmälle Aslanille ehkä epäsopivan näköinen tuijotus on aika yleinen silloin, kun raksuja ei kuulu normaaliin aikaan. Tuijotusta seuraa vihaisen kuuloinen RÄÄkäisy (kuvittele tähän variksen raakuntaa), jos ihminen vaikuttaa kaipaavan lisäkomennusta.

Kohta.. kohta..

Maiskis.

Aslan tietää, mitä on luvassa, kun ihmiset vihdoin siirtyvät keittiöön. Silloin se ei meinaa pysyä nahoissaan. Kulhollinen raksuja (12 grammaa itseasiassa, jos tarkkoja ollaan - Raichulle 10g ja Polgaralle 8g) kruunaa Aslanin aamun, minkä jälkeen se voi rentoutua ja siirtyä leikkimään tai päiväunille.

Olisi mukava kuulla, minkälaisia aamurutiineja muissa kissakodeissa toistetaan!

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Kun Polgarasta tuli narkkari.

Eli siitä, kuinka hankalaa kissakodissa on pitää yrttejä.

Cattus addictus

Tältäkö näyttää hämärien katujen huumeriippuvainen narkkari? Ilmeisesti. Polgara on aina ollut perso ruoalle ja kaikenlaiset yrtitkin ovat kelvannet hieman liian hyvin koko porukalle. Isännän chilinkasvatus on jokaisella kerralla tyssännyt siihen, että taimet ovat uponneet parempiin suihin. Talon isäntä onkin alkanut kehittämään patenttiratkaisua ongelmaan, mutta siitä ehkä joku toinen kerta.

 Salvia officinalis

Tällä viikolla eräs päivä toimme kotiin nipun salviaa. Laskin nipun pöydälle ja aloin riisumaan ulkotakkia. Muutamassa sekunnissa, kun en vahtinut nippua, Polgara oli jo ahminut lehtiä suihinsa. Eipä siinä muuta, kuin äkkiä googlettamaan, kuinka vaarallista salvia on kissoille. 

Salvia officinalis

Google tiesi kertoa, että mintunsukuista salviaa on käytetty vuosituhansia mm. rauhoittavana lääkkeenä. "Salvia ehkäisee syljen, maidon ja hien eritystä, supistaa limakalvoja, lievittää kouristuksia ja rauhoittaa. Rosmariinihappo ja salviaöljy ovat antiseptisiä ja tulehduksia torjuvia. Salvia tuhoaa laaja-alaisesti elimistössä taudinaiheuttajina toimivia sieniä, viruksia ja bakteereita. Saponoginit lisäävät eritystä keuhkoputkien rauhasissa, jolloin lima ohenee. Salvia lisää sapen eritystä, edistää ruoansulatusta ja rasvaisen ruoan imeytymistä, lievittää ilmavaivoja ja on ulostavaa. Sillä on kohtua stimuloivaa vaikutusta ja se alentaa verenpainetta. Se saattaa alentaa veren sokeria eli sillä on hypoglykeemistä vaikutusta. Tanshinonit rauhoittavat keskushermostoa." Lähde.

Hienoa. Meillä on täällä nyt rauhoittaviin koukuttunut naaraskissa. Isäntä teki samana iltana itselleen munakkaan johon laittoi hieman yrttiä mausteeksi (en kysynyt, oliko hyvää), ja Polgara kulki hänen perässään tämän näköisenä: 

 Cattus addictus kerjäensis

Yrtti joutui nopeasti pimeään kaappiin kuolemaan. Toivottavasti tuo isäntä saa patenttiratkaisunsa kehitettyä pian, sillä yrttien pitämisestä tässä huushollissa tuli juuri entistäkin hankalampaa.



Pojatkin halusivat kameran eteen tervehtimään blogi-ihmisiä ja -kissoja. Tänään on hämärä ja pilvinen päivä ainakin täällä Turussa, joten siksi valoon tuijottavat kasvot ja pimeät kuvat tällä kertaa.