perjantai 30. maaliskuuta 2012

Mummo

 Mummo

Polgarasta tuli tiistaina mummokissa. Polgaran ihana suklaakilpparipentu Skazki Sametti Tigrovna eli Fanni, ent. Blanka, sai Skazki -kissalaan kuusi suloista palleroa: Skazki V -pentueen. Ylpeä mummokissa sekä "isosedät" onnittelevat emoa, isää, pentuja, kasvattajaa, sijoituskotia ja kaikkia osallisia! Hurjan suloinen kuusipäinen joukko, ja varmasti aivan yhtä valloittava tuleva seikkailijalauma kuin emonsakin pentue aikoinaan.

Fanni-emo eli Skazki Sametti Tigrovna pienenä.

Pennuista pienen sneak peak -kuvan löydätte pentujen isän Remin (Jalecat's Incase) kasvattajan, Jalecat'sin blogista. Skazki-kissalan blogiin tulee sitten varmasti yksityiskohtaisempia kuvia ajallaan!

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Turokista & One Lovely Blog Award

Polgara kävi viikko sitten Turokissa. En ottanut kameraa mukaan, mutta leikin juuri skannerilla ja skannailin arvosteluseteleitä, joten tässäpä Polgaran setelit viime viikonlopulta.

 17.3.2012, tuomarina Kristiina Rautio

18.3.2012, tuomarina Alexey Shchukin.

Itse näyttelyt menivät ihan kivasti. Polgara selvästi jännittää näyttelyitä, mikä sinänsä on leikkaamattomalle naaraalle ihan sallittua ja normaalia. Onneksi kotioloissa ja muutenkin muualla kuin näyttelyissä se on rohkea ja reipas. Se sai sertinsä (CACIB) molempina päivinä, mutta tuomarin parhaan valintaan se ei päässyt. Nyt Polgarallakin on kaikki sertit, jotka se voi näillä näkymin Suomesta saavuttaa. Seuraavan kerran me pääsemme näyttelyyn, kun olemme käyneet ensin ulkomailla joko hankkimassa Polgaralle IC-tittelin tai jommalle kummalle pojista IP:n (mikä ei olekaan niin helposti tehty, kun kyseessä on hyvin tavalliset värit ruskeanaamio ja ruskeatäplikäs, ja kissat ovat pian neljävuotiaita mikä esimerkiksi tarkoittaa sitä, että siamilainen on varmasti paljon tummempi kuin kilpailijansa). Toinen vaihtoehto on odottaa, kunnes Polgara on leikattu ja käydä sitten vielä muutaman kerran näyttelyissä hankkimassa sille PR-titteli. Saa nähdä, saanko kuitenkin aikaiseksi käväistä vaikka jonkin naapurimaan puolella tänä vuonna :)

Elina Temppukissat -blogista napsaisi pari kuvaa myös Polgarasta:

Tuonne taas pitäisi mennä..

Tännepäin, mars!

Häkissä pönöttäjät.

Polgaran tulkinta kaverin korvan pesusta.

Saimme Vaahterakujalla -blogin Jutalta One Lovely Blog -palkinnon. Kiitoksia! :) Mukavaa saada tuollainen, vaikka olenkin kyllä ehkä maailman laiskin vastailemaan noihin tai jakamaan niitä. 
 Tunnustuksen mukana tulivat seuraavat tehtävät:

1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän tunnustuksen.
2. Kirjoita seitsemän satunnaista faktaa itsestäsi.
3. Lahjoita tämä sama tunnustus 15 blogille/bloggaajalle.

En yleensä jaksa höpistä blogissa itsestäni, koska tämä blogi on tarkoitettu Raichun, Aslanin ja Polgaran kommelluksien kirjoittamiseen ja siinä samalla muihinkin kissa-asioihin. Katsotaan, saisinko kuitenkin seitsemän faktaa raapustetuksi.

1) En jaa kissojeni ruokamakua. En esimerkiksi pidä kalasta tai raa'asta lihasta kovinkaan paljon, vaan pidän enemmänkin kirpeistä ja tulisista mauista. Tämäkään ei aina kuitenkaan estä Polgaraa työntämästä naamaansa lautaselleni, jossa on jotain erinomaisen hyvää, naga morichilla maustettua lihakastiketta..

2) Harrastan kissojen lisäksi muunmuassa neulomista.

3) Minulla on kasvattajanimi, FI*Maanlasten. Kasvattajanimi on ollut minulla kohta 2 vuotta. Olen ollut kiinnostunut kasvatuksesta ja erityisesti IV-kategorian rotujen terveydestä, historiasta ja rotupiirteistä jo hyvin pitkään, ja toivon että joskus tulevaisuudessa voin tehdä muutaman pienen valinnan, jotka omalta osaltaan ovat tukemassa Suomessa hyvin pienten OLH- ja BAL -rotujen terveyttä ja geneettistä monipuolisuutta. Kovin laajamittaista kasvatustoimintaa en kuitenkaan suunnittele eikä edes yhden pentueen toteutuminen ole mitenkään varmaa. Aika näyttää, mutta pidetään optio auki ;)

4) Rakastan fantasiakirjallisuutta.

5) Minulla on sellainen yhteinen piirre kissaeläinten kanssa, että en muista juoda tarpeeksi. Pitäisiköhän jättää itsellenikin vesilaseja ympäri taloa, jotta muistaisi juoda tarpeeksi vettä? ;) (Kissoillamme on aina 3-4 piripintaan täytettyä lasia ympäri taloa.)

6) Haluaisin kissoillemme isomman ulkoiluhäkin.

7) Olen kotoisin niin pieneltä paikkakunnalta, että tiedän alueelta (naapurikunnasta) vain yhden perheen, jossa on itämaisia kissoja - ja senkin blogien kautta. Varmasti IV-kissoja on siellä enemmänkin, mutta en usko että kovin montaa.

Olipas hankalaa keksiä kokonaiset seitsemän faktaa! En millään keksi viittätoista blogia, joissa tämä tunnustus ei olisi jo ollut. Lisäksi olen vieläkin blogitauon jäljiltä aivan pihalla siitä, missä blogeissa mitäkin on kiertänyt. Nimetään nyt vaikka kolme blogia, vaikka lemppareita minulla löytyy pilvin pimein. Napsaiskaa muutkin mukaanne, jos ette ole vielä saaneet!

torstai 22. maaliskuuta 2012

Aamunavaus

Oletteko huomanneet, että kissoillakin on omia pieniä aamurutiineja? Meidän kolmikolla ainakin on. Nyt, kun alkaa olla jo aamuisinkin vähän valoa, sain edes jonkinlaisia kuvia napsaistua. Isäntä palasi tänään jo aamusta kuumeessa töistä kotiin ja asettui makuuhuoneen nojatuoliin, ja kaikki kolme kävivät toistamassa aamurutiininsa hänelle.

Polgara on hassu tyttöeläin. En kuvailisi sitä oikeastaan sylikissaksi, mutta joka ikinen aamu se saa nykyisin tällaisen "pakko saada masurapsutuksia" -kohtauksen, jossa se työntyy syliin yleensä aamupalapöydässä ja vaatii kaikki 1,5 metrin säteellä olevat kädet rapsuttamaan häntä masusta tai korvista. Mikäli Polgara huomaa vapaita käsiä, se joko tuijottaa vaativasti tai tökkii niitä nenällään, kunnes kaikki rapsuttavat häntä.

Raaps raaps.

Röf röf pusi pusi!

Raichu toiminnallisena siamilaisena aloittaa myös aamunsakin usein jumpalla. Aamupalapöydässä ei meillä yleensä istuskella rauhassa lehteä lukien, vaan Raichulle heitetään narumyttyä aina minuutin välein. Näissäkin kuvissa tosin ollaan poikkeuksellisesti makkarissa. Lisäksi Raichu saa myös rapsutuskohtauksia, joskin se saa niitä pitkin päivää eivätkä ne liity niin kiinteästi aamuihin kuin Polgaralla.

Narumytty on Raichun paras lelu..

..ja peppu paras rapsutuspaikka.

Leuanalus toimii myös.

Aslan on meidän kolmikosta kaikista riippuvaisin rutiineista ja yksi tärkeimmistä rutiineista Aslanille on aamuraksut. Tänäkin aamuna märkäruoka oli saatu jo klo 7, mutta kun raksuja ei kahdeksan aikaan ollut vieläkään kuulunut, alkoi Aslan näyttää tältä:

Ei jaksa enää odottaa!

Tuo maailman kilteimmälle Aslanille ehkä epäsopivan näköinen tuijotus on aika yleinen silloin, kun raksuja ei kuulu normaaliin aikaan. Tuijotusta seuraa vihaisen kuuloinen RÄÄkäisy (kuvittele tähän variksen raakuntaa), jos ihminen vaikuttaa kaipaavan lisäkomennusta.

Kohta.. kohta..

Maiskis.

Aslan tietää, mitä on luvassa, kun ihmiset vihdoin siirtyvät keittiöön. Silloin se ei meinaa pysyä nahoissaan. Kulhollinen raksuja (12 grammaa itseasiassa, jos tarkkoja ollaan - Raichulle 10g ja Polgaralle 8g) kruunaa Aslanin aamun, minkä jälkeen se voi rentoutua ja siirtyä leikkimään tai päiväunille.

Olisi mukava kuulla, minkälaisia aamurutiineja muissa kissakodeissa toistetaan!

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Kun Polgarasta tuli narkkari.

Eli siitä, kuinka hankalaa kissakodissa on pitää yrttejä.

Cattus addictus

Tältäkö näyttää hämärien katujen huumeriippuvainen narkkari? Ilmeisesti. Polgara on aina ollut perso ruoalle ja kaikenlaiset yrtitkin ovat kelvannet hieman liian hyvin koko porukalle. Isännän chilinkasvatus on jokaisella kerralla tyssännyt siihen, että taimet ovat uponneet parempiin suihin. Talon isäntä onkin alkanut kehittämään patenttiratkaisua ongelmaan, mutta siitä ehkä joku toinen kerta.

 Salvia officinalis

Tällä viikolla eräs päivä toimme kotiin nipun salviaa. Laskin nipun pöydälle ja aloin riisumaan ulkotakkia. Muutamassa sekunnissa, kun en vahtinut nippua, Polgara oli jo ahminut lehtiä suihinsa. Eipä siinä muuta, kuin äkkiä googlettamaan, kuinka vaarallista salvia on kissoille. 

Salvia officinalis

Google tiesi kertoa, että mintunsukuista salviaa on käytetty vuosituhansia mm. rauhoittavana lääkkeenä. "Salvia ehkäisee syljen, maidon ja hien eritystä, supistaa limakalvoja, lievittää kouristuksia ja rauhoittaa. Rosmariinihappo ja salviaöljy ovat antiseptisiä ja tulehduksia torjuvia. Salvia tuhoaa laaja-alaisesti elimistössä taudinaiheuttajina toimivia sieniä, viruksia ja bakteereita. Saponoginit lisäävät eritystä keuhkoputkien rauhasissa, jolloin lima ohenee. Salvia lisää sapen eritystä, edistää ruoansulatusta ja rasvaisen ruoan imeytymistä, lievittää ilmavaivoja ja on ulostavaa. Sillä on kohtua stimuloivaa vaikutusta ja se alentaa verenpainetta. Se saattaa alentaa veren sokeria eli sillä on hypoglykeemistä vaikutusta. Tanshinonit rauhoittavat keskushermostoa." Lähde.

Hienoa. Meillä on täällä nyt rauhoittaviin koukuttunut naaraskissa. Isäntä teki samana iltana itselleen munakkaan johon laittoi hieman yrttiä mausteeksi (en kysynyt, oliko hyvää), ja Polgara kulki hänen perässään tämän näköisenä: 

 Cattus addictus kerjäensis

Yrtti joutui nopeasti pimeään kaappiin kuolemaan. Toivottavasti tuo isäntä saa patenttiratkaisunsa kehitettyä pian, sillä yrttien pitämisestä tässä huushollissa tuli juuri entistäkin hankalampaa.



Pojatkin halusivat kameran eteen tervehtimään blogi-ihmisiä ja -kissoja. Tänään on hämärä ja pilvinen päivä ainakin täällä Turussa, joten siksi valoon tuijottavat kasvot ja pimeät kuvat tällä kertaa.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Oho hups.

On päässyt vierähtämään 8kk ja 7 päivää siitä, kun täällä blogissa on viimeksi ollut eloa. Oho hups. Ollaan me täällä hengissä vielä kaikki, ja voidaan vieläpä oikein hyvin. Aslan ja Raichu ovat molemmat kolmevuotiaita poikia, jotka viihtyvät paljon sylissä ja nauttivat huomiosta. Polgarakin on jo kaksivuotias aikuinen naaras, josta tuli viime vuoden puolella CH.


Blogitauon syy ei liittynyt kissoihin, vaan syynä olivat kirjurin omat henkilökohtaiset kiireet. Viime vuonna ja osittain tämänkin vuoden puolella tuli kirjoitettua yksi kappale graduja, ja minulla se näköjään vaati bloggaamisen ym. foorumeilla suoritetun nettielämän sekä useimpien muidenkin harrastusten (kuten valokuvaamisen) totaalista lopettamista. Kissaparatkin ovat kärsineet agilityn ja naksutuskoulutuksen vähäisyydestä tänä aikana, vaikka niiden kanssa on tietenkin vietetty muuten paljon aikaa. Lisäksi tässä tauon aikana on ollut muita aikaa, suunnittelua ja energiaa vieviä tapahtumia, kuten mm. ihmishäät. Gradu on kuitenkin nyt kansissa, joten Luolaleijonan oppivelvollisuus julistettakoon täten suoritetuksi.


 Luolaleijonan klaanin jäsenet ajattelivat palata tuon viime vuoden koetuksen jälkeen nyt takaisin blogimaailmaan, joten toivottavasti täällä joku vielä muistaa meidät! Seuraava näyttelykin on jo ensi viikonloppuna 17.-18.3. Turokissa, jossa tuomarin pöydällä käy molempina päivinä pyörähtämässä neiti Polgara. Seuramiehenä Polgaralla on lauantaina Aslan ja sunnuntaina Raichu (tai sitten toisinpäin). Pojilla on noin puolentoista vuoden tauko näyttelymaailmasta, joten saa nähdä kuinka ne nykyisin näyttelyhalliin suhtautuvat - vaikeinta lienee sillä yksin kotiin jäävällä kissalla. Tervetuloa pistäytymään häkillä, jos olette paikalla!