lauantai 26. helmikuuta 2011

Jos joskus tuntuu että pää on pehmennyt..

Jos joskus tuntuu että pää on pehmennyt kun juttelet kissalle, niin voin sanoa että et ole ainoa - meillä jutellaan myös ja paljon jutellaankin! Varsinkin Raichu on kova keskustelemaan. Alla kesältä 2009 video, jossa keskustelemme Raichun kanssa siitä mennäänkö nyt ulos vai eikö mennä. En muista olenko julkaissut videoa aiemmin - toivottavasti en, sillä oman puheeni editoin siitä pois vasta nyt!



Video on vastine K-blogi - kokolailla kissamaisesti -blogin ääninäytteeseen, jossa esitellään koratien äänimaailmaa. Raichun ääntä ei voi sanoa mitenkään tyypilliseksi simskuääneksi, se on vain Raichun ihan oma ääni. Aslanilla ja Polgaralla on sitten taas ihan omanlaisensa muista itämaisista kissoista puhumattakaan.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Skazki S-pennut 2vko

Viikon aikana pennut ovat muuttuneet vauvoista taaperoiksi. Vielä viikko sitten pentujen elämä oli tahtia maito-uni-maito-uni, mutta nyt välillä hutkitaan vieruskaveria tassulla haparoivasti päähän tai puraistaan omaa jalkaa tai kaverin korvaa tai huidotaan emon viiksiä tassulla. Siitä se maailmaan tutustuminen lähtee! Hurjimmat käyvät jo  vaappuvia kävelylenkkejä pentulaatikon laitoja myöten ja purevat laatikon pohjalla olevaa lakanaa. Taitaa olla hampaita tuloillaan!

Edellisen blogikirjoituksen kommenteissa oltiinkin jo ehditty kysyä pentujen työnimistä, että "mihin Saladin jäi". Kysyjä taisi siis arvata nimien alkuperän ;) Pentujen työnimet tulevat kaikki eräästä lempileffastani, kaksiosaisesta saagasta Arn - Temppeliritari ja Arn - Pohjoinen valtakunta. (Klik ruotsi ja klik englanti.) Pidän nimistä (ja historiasta, kielistä, taruista, kirjoista jne) ja vaikka kyseessä onkin vain työnimet olen nimien valinnassa huolellinen, joten alla pentujen kaksiviikkoiskuvien kanssa kerron tällä kertaa miksi kukakin pentu sai juuri sen työnimen, ihan tarinoimisen ilon vuoksi. Pentujen luonteista ja tempuista saatte varmasti kärsiä sitten myöhemmin ihan tarpeeksi ;D

"Arn"
Arn sai nimensä elokuvien päähahmon Arn Magnussonin mukaan. Arn-kissa syntyi ensimmäisenä ja osoitti alusta asti aikovansa tulla suureksi ja vahvaksi kissaksi, joka puskee läpi vaikka harmaan kiven (tai pipon). Myös haarniskaa  tai panssaripaitaa muistuttavan värinsä vuoksi se on aika itseoikeutettu "temppeliritari". Arn on jatkanut samaan tahtiin tämänkin viikon: se on yhä suurin pentu, 329g. Arnin uusi harrastus on kävelylenkit pesässä ja lakanan  ryppyjen pureminen, joskin kävely ei aluksi tuntunut sujuvan siltä ihan yhtä ketterästi kuin kevyemmiltä pennuilta.

"Eskil"
Elokuvissa Eskil Magnusson on Arnin isoveli, joka jää jatkamaan tilaa poikien isän kanssa Arnin lähtiessä luostariin ja pyhälle maalle sotimaan. Eskil-pentu vain näytti ihan elokuvan Eskililtä, tuohon ei voi sanoa mitään muuta :D Eskil on hassu luppakorva, joka pitää tällä hetkellä painileikeistä enemmän kuin kävelyn harjoittelusta.

"Harald"
Elokuvan Harald Øysteinsson on norjalainen viikinki, joka ystävystyy Arnin kanssa pyhällä maalla ja auttaa tätä ja tämän sukua myöhemmin sodassa tanskalaisia ja Ruotsin kilpailevaa kuningassukua vastaan. Harald-pennun sinihopea väritys tuo mieleen meren, jään ja vuonot, joten siitä vain tulee joka kerta viikingit mieleen.  Myös monen  kuninkaan nimi (Harald Jäniksenkäpälä, Englanti 1035-1040; Harald  Harmaaturkki, Norja 960-970 ja Harald Sinihammas, Norja 976-986 ja Tanska 959-986) pukee Haraldia mainiosti. Harald on viikon aikana keskittynyt lähinnä rentoutumiseen ja nauttimiseen. Välillä painitaan siskojen ja veljien kanssa, mutta Harald on hyvin rento, letkeä ja sitkeäuninen pentu jota ei häiritse juuri mikään.

"Knut"
Knut Eriksson on elokuvassa Arnin lapsuudenystävä ja kruununprinssi. Kuninkaan murhan jälkeen hän pakenee Norjaan ja palaa myöhemmin valtaistuimelle Arnin tukemana. Knut-kissan nimen vakiintumiseen vaikutti elokuvan lisäksi tietenkin Knut jääkarhunpoikanen. On niissä vähän samaa näköä ;) Knut on toinen vaeltajamaistelijalakanansyöjä. Esimerkiksi Aslanin tullessa pesään pentuja katsomaan Knut on yksi todennäköisimmistä seikkailijoista joka lähtee tutkimaan jättiläistä.

"Cecilia"
Elokuvissa Cecilia Algotsdotter on Arnin rakastettu ja myöhemmin myös vaimo. Cecilia on kaunis vaalea  lujaluonteinen ja hyväsydäminen nainen joka odottaa Arnin paluuta 20 vuotta. Kissa-Ceciliasta tuli Cecilia juuri vaaleuden vuoksi, vaikka se päältä tummahko onkin. Cecilia on sitkeä ja päättäväinen neiti. Se on kevyin ja yksi ketterimmistä. Cecilia on usein painileikkiharjoitusten alullepanija.

"Blanka"
Blankan työnimi tuli elokuvassa esiintyneeltä Cecilia Blankalta, Knut Eerikinpojan kuningattarelta ja Cecilian hyvältä ystävältä. Todellisuudessa tiedot tästä naisesta ovat niin vähäiset ettei kukaan edes tiedä hänen todellista nimeään - Cecilia Johansdotter on paras arvaus. Blanka-kissa näyttää minusta ihan elokuvan Blankalta. Myös toinen, myöhempi, Ruotsin Blanka-niminen kuningatar on ainakin Albert Edelfeltin taulun mukaan tumma. Tästä kuningattaresta ja hänen pojastaan on kansanloru 'Rida, rida ranka' (Aja, aja, aja, Blankan ratsastaja) jonka perusteella Topelius kirjoitti sadun Rida Ranka (Yhdeksän hopearahaa). Pikaisesti Wikisourcesta suomennettuna satu alkaa näin: "Tiedän sadun jonka kaikki tuntevat, eikä kukaan osaa arvata mitä se tarkoittaa: laulun, jota kaikki laulavat, eikä kukaan laula sitä loppuun". Edelfelt puolestaan maalasi taulunsa Topeliuksen sadun innoittamana. Blanka-kissa on yhä rennon, kiltin ja melko rauhallisen oloinen pentu, vaikkakin usein se yhtyy sisarusten painileikkiharjoituksiin.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Pennut 1vko ja työnimiä

Kylläpä aika kuluu nopeasti! Kuuden kopla on jo viikon vanha. Silmätkin ovat auenneet jokaisella - viimeisellä eilen - ja ihan pikkiriikkisiä luonteenalkuja on alkanut erottua. Pojat tuplasivat syntymäpainonsa jo eilen, katsotaan saavuttavatko tytöt tuon merkkipaalun illalla. Kaukana ne eivät ole. Työkutsumanimetkin ovat jo vakiintuneet meidän käyttöön (vaikka pidätänkin oikeuden muuttaa ne esim. sukupuolten vaihtuessa) - viralliset rekisterinimethän niille antaa kasvattaja ja lopulliset kutsumanimet uusi koti aikoinaan. Tässä on kuitenkin yksiviikkoiskuvat "työnimillä" :)

"Arn"
Arn on edelleen joukon suurin. Arnilla ei ole vielä mielessään paljon muuta kuin maito ja kasvaminen - aina herätessään se vipeltää vauhdilla emon vatsan luo. Uniakin se näkee maidosta, ainakin maiskutuksesta päätellen.

"Eskil" 
Eskil kasvaa hyvää vauhtia, mutta sillä ei ole niin hoppu kuin sisaruksillaan - Eskil malttoi pisimpään pitää silmänsä kiinni. Eskil oli varsinkin alussa kova poika kommentoimaan kaikkea toimintaa punnituksista pissityksiin, mutta nyt kun poppoolla on jokaisella silmät auki on kommentointitilanne tasaantunut. Eskilin yllätin sunnuntaina pesemästä tassuaan unissaan, hassu poika :)

"Harald"
Harald kasvaa myös kovaa vauhtia ja on Eskilin ja Arnin tavoin jo yli 200g. Haraldillakin on ruoka ensimmäisenä mielessä, tosin se tuntuu näkevän muita enemmän juoksu- tai saalistusunia. Harald aukaisi silmänsä ensimmäisten joukossa ja katselee aina välillä tarkkaavaisesti ympärilleen.

"Knut"
Knut oli pitkään pikku-Knut eli pienin pentu, mutta viime päivinä se taisi kyllästyä tähän titteliin ja on kasvanut isoja tasaisia harppauksia mennen tyttöjen ohi. Knut on emon kainalopoika, sen oma nisä on ylimpänä ja sen näkeekin usein Polgaran etutassujen välissä.

"Cecilia"
Cecilia on tytöistä ainakin tähän asti pienempi. Luonne sillä tuntuu olevan joukon päättäväisimpiä ja itsevarmimpia. Se tahtoisi samalle nisälle mitä Harald on koettanut viimeaikoina omia, ja ne kaksi näkeekin välillä kinastelemassa keskipaikan omistuksesta.

"Blanka"
Blanka vaikuttaa rauhallisemmalta ja neitimäisemmältä kuin siskonsa - myös se on pariin otteeseen nähty pesemässä tassujaan unissaan. Usean muun pennun (esim. Eskilin ja Haraldin) tavoin Blankakin on tainnut periä Polgaran hassun tavan unohtaa kieli ulos suusta unisena - usein Polgaran näkee imettämässä kieli pihalla ja joko Eskilin tai Blankan nukkumassa saman ilmeen kera, kenties kesken syönnin nukahtaneena. Blanka ei aina muista protestoida käteen ottamista tai punnitusta tai pissitystä kuten kuvassa, vaan jää rauhallisena katselemaan että mitähän tässä tapahtuu, vaikka osaa sekin toisinaan piipittää jos sille päälle sattuu.

Polgara

maanantai 14. helmikuuta 2011

Hyvää ystävänpäivää toivotamme!

Luolaleijonan klaani toivottaa hyvää ystävänpäivää blogikavereille, niin kissoille kuin ihmisille! 

Pojat viettävät nykyisin paljon aikaa kaksistaan jätkien kesken, mutta Polgaraakaan ei ole unohdettu. Polgara saa varsinkin Aslanilta usein muutamat tervehdysnuolaisut tullessaan "kahvipaussille" pentuhuoneesta ja leikkimään narulelulla Raichun kanssa (vaativat nykyisin minua ottamaan lelun kaapista yhteen ääneen, mokomat), yrittipä Aslan jo eilen haastaa Polgaraa ajoleikkiinkin mihin rouva ei kuitenkaan suostunut vaan paineli vauvojaan hoitamaan.

Poikien ystävänpäiväterveiset:

Pitäkää kaveri lämpimänä pakkaskelillä!

Ja kaverin korvat puhtaana!

Mutta muistakaa, ettei kerrota kavereista noloja juttuja niinkuin viime vuonna!

Jos joku kysyy, niin Aslan ja Raichu ovat hurjia miesten miehiä!


Eikä yhtään sellaisia "mä tykkään susta, kamu" -söpöstelijöitä. Niinkerta.

lauantai 12. helmikuuta 2011

Hei maailma!

Polgaran pentupoppoo eli Skazki S -pennut kasvavat kohisten. Niillä tuntuu olevan kilpajuoksu siitä kuka kasvaa nopeiten. Johtopaikan pitäjä on tiedossa, mutta neljä seuraavaa ohittelevat toisiaan ja hännillätulijakin kasvaa välillä melkein suurimpia harppauksia - esim. eilen illalla 18g vuorokausinousu silläkin. Tämän kisan voi siis voittaa vielä kuka vain.

En nostele pentuja kuvattavaksi vielä, niiden on parempi antaa kasvaa rauhassa. Alla on siis esittelyt sellaisilla kuvilla jotka niistä on nyt sattunut pentukopassa tulemaan. Osa kuvista on 2. päivänä, osa 4. päivänä otettuja. Nuo värien mukaiset työnimet saavat palvella vielä hetken, vaikka vähän tylsiä ovatkin.. 

"Hei maailma! Me täällä moikkaillaan ihan vähän emon vierestä ja pentukopan suojista!"

"Lila" 2. päivänä / 1 päivän vanhana

"Punainen" 2. päivänä / 1 päivän vanhana

"Sininen" 4. päivänä / 3 päivää vanhana

"Creme" 4. päivänä / 3 päivää vanhana

"Suklaatiketti" 2. päivänä / 1 päivän vanhana

"Suklaakilppari" 4. päivänä / 3 päivää vanhana

perjantai 11. helmikuuta 2011

Hyvää kannattaa odottaa!

Viik viik viik ja lussuti lussuti, kuuluu pentukopasta! Skazki S-pentue on täällä! Naperot ja mamma voivat oikein hyvin, Polgara hoitaa pentujaan esimerkillisesti ja pennut tekevät sitä mitä osaavat parhaiten - syövät ja nukkuvat ja kasvavat <3 Pentujen elämän alusta ja myös jatkossa kannattaa käydä vilkaisemassa myös niiden kasvattajan blogi, jossa on lisää tietoa. Kaikki pentukyselyt kannattaa myös suunnata suoraan kasvattajalle.

Mutta se synnytyskertomus!

Polgara itse on pentueesta, joka syntyi n. 2 päivää ennen laskettua aikaa, ja olimmekin Polgaran ja näidenkin pentujen kasvattajan Satun kanssa valmiina pentujen syntymään jo lauantaina, kun Polgara antoi pieniä merkkejä siitä että jotain hassua on tekeillä. Satun päästyä Turkuun kävi kuitenkin ilmi että kyse oli vain esisupistuksista. Polgaran oma emokin oli kuitenkin synnyttänyt antamatta sen ihmeellisempiä merkkejä, joten vahdimme Polgaraa viikonlopun tarkasti ja aina välillä se näyttikin siltä että nyt aloitetaan - ja meni sen jälkeen kaikessa rauhassa nukkumaan.

Tiistaiaamuna 8.2. Polgara oli taas hieman levoton, nuoli jalkojansa ym. mitä oli tehnyt jo viikonloppuna mutta ei sen ihmeempiä. Levottomuus jatkui vaikka esim. aamupala kuitenkin kelpasi vielä vähän ennen klo 9. Aamupalan jälkeen Polgara tuli hirveän hellyydenkipeäksi ja kehräsi ja kiehnäsi. Seuraavaksi se huomasi pojat ja alkoi komennella niitä kuin pieniä pentuja urahtelemalla, paimentamalla ja niskasta puremalla. Hetken poikia komenneltuaan (poikien ilmeet olivat muuten aika näkemisen arvoisia) eli n. klo 9:15 se asteli määrätietoisesti kirjahyllylle (jonka olimme sentään hoksanneet tukkia ennakolta) ja suostui asettumaan sen eteen laitettuun varapesään eli prinsessatelttaan. Makasin Polgaran vieressä lattialla ja kehuin sitä kun se oli niin reipas supistusten alkaessa - sitä se tosiaan oli, reipas ja pysyi tyynenä.

Siirsimme Polgaran varovasti pentuhuoneeseen suurempaan pesään 10:40 jälkeen. Tässä vaiheessa Polgara keskittyi vain supistuksiin ja ponnistamaan eikä varmaan edes huomannut huoneenvaihdosta. Ensimmäinen pentu käväisi näkyvissä heti siirtämisen jälkeen klo 10:46, mutta hävisi pian ja palasi näkyviin vasta melkein tunnin myöhemmin klo 11:41. Minuutti sen jälkeen koko (lila) pentu olikin jo tullut ulos naama edellä. Polgara alkoi heti pestä pentua ja pentu pyrkiä nisälle, istukka tuli 10:55 ja Satu katkoi napanuoran Polgaran avustuksella.

Ensimmäistä pentua pestiin huolella ja hartaasti ja virkaintoinen Polgara lyhensi napanuoraakin lisää vielä siinä samalla. Polgara ei olisi malttanut ponnistaa toista, kun vieressä oli niiiiin ihana vauva, mutta poiskaan sitä ei saanut viedä, ei edes kopan toiseen laitaan. Kakkonen (punainen) syntyikin vasta klo 13:24, kun Polgara vihdoin malttoi keskittyä ponnistamiseen. Punainen pentu pääsi heti pestäväksi ja nisälle ensimmäisen kanssa. Kolmas (sininen, klo 14:33), neljäs (creme, klo 14:57), viides (suklaatiketti, klo 15:54) ja kuudes (suklaakilppari, klo 16:22) synnytettiinkin jo pääasiassa imetystä keskeyttämättä. Polgara olisi varmasti hoitanut homman täysin itsekin, mutta osan napanuorista katkoi Satu ja yhden minäkin sekä avustimme myös kalvojen poistamisessa pentujen kasvoilta, yritimme poimia istukoita pois emolta (Pol söi aika monta mutta vielä ei ole onneksi mennyt vatsa sekaisin) ja välillä kannattelimme pentua jos Polgara halusi vaihtaa asentoa ennen napanuoran katkeamista.

Polgara ja Tiger tekivät siis kuusi pentua. Osa väreistä oli todellisia yllätyksiä, aivan ihania sellaisia. (Toki ne odotetutkin värit ovat!). Täytyy koputtaa puuta, mutta tähän asti kaikki on mennyt niin hienosti että sitä on vaikea uskoa todeksi - toivon vain että jatkossakin pennut voivat hyvin ja pysyvät terveinä!

..ja loppuun sitten se odotetuin, eli kuva vastasyntyneistä ;)


Sekä alla olevassa kuvassa pennut keskiviikkona yhden päivän iässä. Nyt ne ovat kaikki jo paljon jöötimpiä - suurin sankari on saanut kohta jo 50% syntymäpainostaan lisää ja pieninkin kasvanut yli 10g vuorokausivauhtia! Laitellaan viikonloppuna vaikka sitten yksittäiskuvat jos osuvat kameran linssin eteen nostelematta/häiritsemättä.


maanantai 7. helmikuuta 2011

The waiting game

Luolaleijonan klaani proudly presents..
 

..the waiting game. Polgaralla on hauska huumorintaju. Se antaa pieniä merkkejä että olkaapas varuillaan, kohta voisi vaikka tapahtua - ja sitten menee taas nukkumaan piiiiitkät ja rentouttavat päiväunet. No, mehän odotellaan, kyllä ne vauvat sieltä vielä tulevat! Tänään siis laskettu aika, allaolevat kuvat tältä päivältä (2x päivällä, 2x illalla otettuja). Ylemmät kuvat jokainen eri päivältä.