maanantai 25. lokakuuta 2010

Reipas Polgara 9kk ja Kissakuvahaaste 142.


Polgaran aamu alkoi tänään hieman erilaisesti kuin muut aamut. Täsmälliseen tapaansa neiti ryntäsi pesemään isännän hiuksia heti kellon soidessa, mutta jostain ihmeen syystä isäntä ei noussutkaan ylös töihin vaan jatkoi - siis yritti jatkaa - uniaan. Kummallisen kuumakin isäntä oli. Melkolailla kissanlämpöinen.

Emäntä taas nousi hetken karvaista kehruukonetta silitettyään ylös, mutta emäntäkin oli laiskalla päällä. Se ei antanutkaan ruokaa. Kuvitelkaa! Emäntä meni vain suihkuun, eikä mikään isännän kainalossa kehrääminen tuottanut tulosta, vaan nälässä oli oltava.


Koko aamun Polgara jaksoi yrittää hurmata ihmisiä, josko sittenkin heltiäisi muonaa, mutta ei. 8:30 Polgara napattiin koppaan ja lähdettiin reissuun, mutta pojat jätettiin kotiin. Matka ei onneksi ollut pitkä. Perillä odoteltiin hetki ja katseltiin kopasta koiraa ja sitten mentiin pöydälle, jossa joku vieras täti jutteli kovasti Polgaralle ja emännälle. Polgaran tassuun työnnettiin sellainen pitkä neula, mikä ei ollut kovin kivaa, mutta täti kehui Polgaraa niin kovasti että Polgara vain kuunteli tätiä ja emäntää eikä muistanut että huutaahan tässä piti. Tassua piti hieman pumpata että verta tulisi enemmän (hassu mielikuva varmaan niille jotka ovat luovuttaneet verta, mutta taitella siis käpälää ylös ja alas), mutta pientä nykimistä lopussa lukuunottamatta neiti jaksoi hienosti. Sitten neitiä vähän harjattiin, mentiin boksiin ja takaisin kotiin.


Kotiin päästyä ovikello soi melkein heti, kun Polgara oli ehtinyt syödä hyvin ansaitun aamupalansa. Tutuksi käynyt postisetä se sieltä toi taas kissanhiekkaa ja -ruokaa, ja tällä kertaa vielä tunnelilelunkin. Isäntä ja emäntä sanoivat, että lelu tuli juuri sopivasti Polgaralle palkinnoksi, kun se käyttäytyi eläinlääkärissä niin hienosti. Sillä leikittiinkin jo kovat riehuleikit Raichun kanssa, rallia tunnelin läpi ja kantokoppaan joka on yhä eteisen lattialla, vaanimiset sieltä ja uusi kierros, ja aina kun joku on tunnelin kohdalla pitää toisen yrittää saada se kiinni. Ellei tunnelissa oleva ehdi ensin.


Polgara kävi siis tänään isojen kissojen testeissä, iso tyttö se on jo vaikka kuinka muulta tuntuisi :) Lisäksi neiti osallistui tieteen hyväksi kissangeenit -keräykseen (kissan DNA-pankki), josta mm. Temppukissat -blogissa vastikään kirjoitettiin. Poikienkin geenit täytyy kyllä ehdottomasti lähettää tuonne seuraavan eläinlääkärikäynnin yhteydessä.


---

Osallistumme tässä samalla pitkästä aikaa Kissakuvahaasteeseen, jossa aiheena on tällä kertaa Ensimmäinen päivä / kuva. Tässä kuva Polgarasta sen ensimmäisenä päivänä, kun Polgara näki Raichun ensimmäistä kertaa. Ei ihan rakkautta ensi silmäyksellä ;D


***Edit edit edit! Unohdin ihan vallan, neiti Porkkana täyttää tänään 25.10. 9 kuukautta! Täytyy keksiä illaksi sille vielä jotain extraa leikin ja namien muodossa, 3/4 -synttärien kunniaksi :) ***

7 kommenttia:

Jannika kirjoitti...

Ihania kissoja teillä ja kivoja kuvia! Millä ootte onnistunu nappailemaan sisätiloisa noin hyviä ja tarkkoja kuvia?

luolaleijona kirjoitti...

Kiitos, Jannika! Kuvat on otettu Canonin EOS 1000d -kameralla ja canon ef 50mm f 1.8 ii -objektiivilla. Tuo objektiivi on kiva juuri sisätilakuvaamiseen, kun vähäisempikin valo riittää :)

Nunt kirjoitti...

Hih, Polgara näyttää tuossa kuvassa ihan siltä kuin ääniefektikin olisi taustalla - murinaa :D

Jannika kirjoitti...

Okei, kiitos tiedosta, omassa objektiivissa ei tehot oikein riitä sisäkuvaamiseen, joten pitääpä harkita tota objektiivia seuraavaksi ostoksi!

Leena kirjoitti...

Onnittelut näin jälkikäteen. Kaunis on kisu ja komeat korvat!

Lendi kirjoitti...

Onnittelut myös meiltä näin jälkikäteen :) On hänestä vaan kehkeytynyt kaunis neiti <3

luolaleijona kirjoitti...

Polgara kiittää onnitteluista ja kehuista (vielä enemmän jälkikäteen)!