Reipas tyttö!

Polgara haettiin eilen Vantaalta, Skazki-kissalasta tänne sijoituskotiin ja tutustumista on harrastettu ahkerasti. Vielä ei kissojen kesken mitään kovin suuria ystäviä olla, mutta aika kivasti ollaan edistytty kumminkin.  Tällä hetkellä 3 kissaa nukkuu päikkäreitä samassa huoneessa! Kaapin päällä Raichu, nojatuolissa Polgara ja akvaarion päällä Aslan. Mutta eipäs mennä asioiden edelle, tässä vähän otteita Polgaran kahdesta ensimmäisestä päivästä, sen verran kuin maltan istua koneella kirjoittamassa ;)

 Hiiwwiä mä metsästän, tahdon saada suuwen, enkä pelkää ollenkaan..

M

Meidän lempeä jättiläinen <3

Automatkan tyttö otti todella hienosti. Ensimmäiset 5-10 minuuttia mietimme, tuliko koppaan vahingossa hiiri eikä kissanpentu, seuraavat 10 minuuttia sieltä tapitti utelias tyttö ja loppumatkan se vetelikin hirsiä. Polgara taisi herätä kaksi kertaa matkan aikana, mutta rapsutukset boksin raosta saivat tytön leipomaan ja nukahtamaan heti uudelleen.

Leipominen jatkuikin sitten heti kotona. Polgara joko syö, nukkuu, leikkii tai tamppaa maata/ihmistä jos olohuoneen ovi on kiinni ja pojat toisella puolella. Tyttö onkin aika hellyydenkipeä iilimato, ihmiseen liimautuneena on kivaa ja masurapsut mannaa. Ääni sillä on hurjan hassu, pienenpieni wä-ä-ä, joskin kehräystä ja kurkur-ääntä (Aslanille) on saatu kuulla jo myös. 

Masurapsuja, niistä tämä tyttö tykkää.

Kotiin tultua syötiin heti hienosti kuppi tyhjäksi Feline Portaa ja sitten leikittiin huiskan kanssa. Sen päälle sylittelyjä ja leipomisia ja sitten omaan turvapesään nukkumaan. Tämä kaava on toistunut jo aika monta kertaa. Olohuoneen ovi pysyi kiinni lopulta parisen tuntia, sen jälkeen laitoimme oven väliin pyykkitelineen (kiitos Elina vinkistä!) ja tyttö katseli kauempaa pesästä kun istuin poikien kanssa ovella ja syötin niille vauvanaksuja, mitäs muutakaan, palkinnoksi aina kun katselivat kiltisti Polgaraa - ja Aslan teki jo tässä vaiheessa 'ollaan kavereita' -eleitä kuten silmien räpsyttelyä. Kovin kauaa porttikaan ei ollut paikallaan, sillä Aslan hyppi siitä määrätietoisesti yli, ja kun Polgara nukkui toisia päiväuniaan pesässä olimme kaikki jo samassa huoneessa niin että ihmiset ja Polgara olivat sohvalla ja Aslan ja Raichu saivat ensin matolle ja myöhemmin sohvallekin kehuja ja naksuja kiltisti olemisesta.

 Mä nukuin ja tuolla kaapin päällä nukkui kans joku, aika epäilyttävää..

Heippa!

No voin mä sulle takaisin siristellä kun säkin siristelet, sitten kerta.

Eilen illalla Aslan ja Polgara jo olivat sulassa sovussa samassa huoneessa, Aslan nukkui päiväunia kaapin päällä ja Polgara oli sohvalla. Eri ovia sulkemalla Polgara on jo tutustunut koko asuntoon ja ollaan useasti jo oltu samassa huoneessa kaikkien kolmen kissan kanssa, esim. niin että Aslan ja Raichu leikkivät ja Polgara katselee tai niin että Polgara leikkii ja pojat katselevat jne. Aslania saa olla kehumassa koko ajan, niin ahkerasti se siristelee silmiään, lähestyy tyttöä kiltisti ja jos Polgara sanoo että riittää (tyttö osaa pistää itse rajansa, aito kilppari kun on), Aslan perääntyy hieman ja näyttelee tekevänsä jotain ihan muuta. Välillä se kierii selällään ja katselee Polgaraa, että etkö tulisi jo leikkimään. Kurkur -sananvaihtoa on käyty Aslanin ja Polgaran välillä (olen todella ylpeä noista täplikkäistä!) mutta Polgara on yhä se joka sanoo milloin jättikissa on liian lähellä. Raichu taas ei tiedä pitäisikö Polgaraa pelätä vai olla mustasukkainen, ja olenkin yrittänyt sille näyttää että se on silti mamman vaavi vaikka talossa onkin uusi pentu. Raichu murahtelee ja sähähtelee, mutta toisaalta käy aika lähellä kiltisti katsomassa ja perääntyy välillä. Kyllä se varmaan siitä :)

Polgaralla on itsetunto kohdillaan. Tänä aamuna se seurasi jo minua olohuoneesta ja istui ensin aikansa kiipeilypuun alla katselemassa poikien leikkiä, minkä jälkeen se kiipesi puuhun ja asettui takuulla kunnolla pojilta haisevaan pussukkaan aamunokosille.

Aslan pääsee välillä jo näin lähelle ilman sähinöitä. Huivi taustalla ei ole kuvausrekvisiittaa, vaan Polgara ei pitänyt peilikuvastaan..

Katsotaan koska saadaan taas nukkua ilman erikoisjärjestelyjä, viime yön isäntä ja Polgara nukkuivat kaksistaan ja minä poikien kanssa. Isännän kertoman mukaan Polgaralla on oikein kivoja nukkumistapoja. Kuten Aslan, se tykkäisi metsästää varpaita. Ihan oma juttu Polgaralla on  hiusten mussutus, joten isäntä nukkui pipo päässä ;) Polgaran mielestä paras nukkumapaikka on naaman päällä (leipomisen kera  tietty) ja jos siihen ei kelpuuteta (höh), kainalo kelpaa.

Polgaran supersöötti ja uskomattoman ihmisrakas sisko Poledra etsii vielä sitä Omaa Kotia. Poledrasta löytyy kuvia kasvattajan blogissa, kannattaa käydä katsomassa!

Ps. Pitäisiköhän soittaa huoltoyhtiöön, meillä taitaa olla saranat vähän ruosteessa.. kun olohuoneesta poistuu, kuuluu sellaista hiljaista kräääääääh, wääh -ääntä..