Laikkumahoja

Nyt on karvattomat laikut mahassa sekä Aslanilla että Polgaralla eläinlääkärin jäljiltä. Tälpäsamikset vatsan laikkua myöten. Mutta, mikä tärkeintä, molemmille kuuluu hyvää!

Polgara oli leikkauksen jälkeen aika kipeä kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä se käveli ympäriinsä ja söi eikä vaikuttanut olevansa millänsäkään, mutta toisena päivänä tuntui tuskin pääsevän liikkeelle eikä ruokakaan maistunut. Nutriplussaa se onneksi suostui syömään. Kolmantena päivänäkin liikkuminen näytti vielä kovin kipeältä, mutta sitten se reipastui ja on ollut taas jo useamman päivän oma itsensä. Kauluri sillä ei pysynyt hetkeäkään päässä, mutta sukkapuku on onneksi saanut olla rauhassa. Eli meidän nuorekas mummokissa kasvattelee nyt karvoja ja turkkiaan ja esiintyy ainakin hetken aikaa vaatetettuna :)

Aslanin vatsan nyppiminen taas herätti viime viikolla kovasti huolta ja mietinkin koko viikon, josko sillä on jotain pahemminkin vialla. Perjantaina eläinlääkärissä otettiin verikoe ja ultrattiin munuaiset, mistä yllä mainittu karvaton laikku. Kannatti ultrata, sillä saimme tietää että Aslanilla on aivan terveet munuaiset ja verikokeenkin perusteella arvot olivat oikein hyvät! Ihana uutinen.

Aslanilla on siis muuttostressiä, minkä vuoksi se kokee mahakipua ja nyppii vatsaansa. Feliway meillä on pyörinyt jo viikko ennen muuttoa ja uutta pulloa on vaihdettu, koska Aslanin stressitaipumus on ollut tiedossa jo parin vuoden takaa, mutta nyt pelkkä Feliway ei riittänyt. Eläinlääkärin mukaan Aslanilla on kuitenkin aivan todellista kipua virtsarakon alueella, samalla tavalla kuin ihmisellä sattuu mahaan jännittäessä. Aslan sai lisähoidoksi Zylkene-nimistä täydennysrehua, jossa on lehmänmaidosta eristetty proteiinin osa, joka rauhoittaa samalla tavalla kuin maito rauhoittaa vauvoja. Jospa Aslan tuon avulla selviäisi pahimmasta muuttostressistä. Tuo rehu on meillä varmasti edessä myöhemminkin, kun tulee uusia stressitilanteita eteen. Täydennysrehun lisäksi Aslan sai lääkkeeksi komennuksen harrastaa paljon aktivointileikkejä. Naksutin onkin ollut pitkän aikaa muuttolaatikossa, mutta viikonloppuna se kaivettiin sieltä ulos ja agiesteetkin pitäisi koota uudelleen vielä tänään.

Lisäksi Aslan sai silmätulehduksen juuri päivää ennen eläinlääkäriä, joten sekin on sopivasti nyt hoidossa. Tässä perjantaina otetussa kuvassa silmätulehdus on aika ilmeinen. Stressin vaikutusta ehkä tuokin, edellisestä silmätulehduksesta on nimittäin aikaa useampi vuosi.

Laikkumahoista puheen ollen.. mikäs laikkumaha se tämä ihanuus on? ;)

Kuvassa on Fannin (Skazki Sametti Tigrovnan) poika eli Polgaran tyttärenpoika Skazki Vadim. (Tai Skazki Velimir, sekoitan nämä koko ajan keskenään.) Iiiiiihania lapsia! Kävimme eilen pikavierailulla niitä kurkkimassa, ennen kuin lentävät pois pesästä. Ovat emoonsa tulleet, suurin osa pyöri koko ajan sylissä ja varsinkin kaksi suklaapoikaa eli Vissarion ja Veniamin olivat vissiin kuulleet että meille sellainen pitäisi vielä joskus (vuosien päästä tosin) saada, kun olivat työntymässä syliin ja söpöilemässä aivan liikaa. Pentuja on kuusi, suklaapoikien ja kanelilaikkujen lisäksi lilakilpparivalkea tyttö Valentina ja suloinen punalaikkupoju Venedikt.

Satu varmasti julkaisee loppuja kuvia lapsista, kunhan saan niitä jossain vaiheessa lähetettyä eteenpäin, joten kannattaa vilkuilla Skazki-blogista kuvia ja infoa, kuka lapsosista on vielä kotia vailla ;)