tiistai 8. maaliskuuta 2011

Mitäs me riiviöt

No, tällä viikolla sitä vasta onkin seikkailtu. Ja opittu paljon! Pennut täyttävät tänään 4 viikkoa. Viisi kuudesta osaa jo syödä itse, muutama käy hiekkalaatikolla pissalla, vettä osataan juoda vesikupista ja sunnuntaina reviirikin laajeni olohuoneen kokoiseksi. Kiipeilyä harjoitellaan, ihmisen sylissä viihdytään ja nukutaan päiväunia, painia harjoitellaan ja juoksuaskelia otetaan. Kukaan pennuista ei osaa kaikkea noista, jokaisella on oma osa-alueensa, mutta aika taitavasti nuo näyttävät ottavan oppia siskoiltaan ja veljiltään ja opettelevat kun joku keksii ensin jotakin. Jokaisella pennulla tuntuu olevan terve itseluottamus ja ovat ihanan ihmisläheisiä ja sosiaalisia.

Eskil oli hitain lähtemään pesästä, mutta kun se sieltä lähti, se oppi melkein hetkessä syömään itse ruokaa lautaselta ja saman tein myöskin käymään hiekkalaatikolla. Se on käynyt siellä jo monen monta kertaa, eikä sillä ole sattunut enää todistettuja vahinkoja. Eskil viihtyy nykyisin myös sylissä. Alun kommentointi on hävinnyt, ja se tulee syliin ja nostaa mahan pystyyn - masurapsut saavat tämän pojat kehräämään. Eskil taitaa olla enemmän sellainen ajattelevaa sorttia oleva poika kuin hurja seikkailija, niin omituiselta kuin itämaispennusta sanottuna tuo kuulostaakin.

Harald oppi jo melkein viikko sitten juomaan vettä kupista Polgaraa tarkkailtuaan. Se myös usein seuraa Polgaran raksunsyöntiä. Harald on ainoa pennuista joka ei ole oppinut vielä syömään ruokaa itse (tosin muut taitavat olla vähän etuajassa, vastahan nämä ovat 4 viikkoa eli siinä iässä jossa maistelun voisi aloittaa), mutta Harald on erikoistunut hiekan syömiseen, raksukipon ihmettelyyn, kiipeilyyn ja rohkelikkoseikkailuun. Motoriikka pelaa siis ehkä paremmin kuin hoksottimet, tällä hetkellä. Haraldilla on koko ajan jokin leikki menossa.

Knut on taitava mallioppija. Se ei ole tainnut tehdä mitään ensimmäisenä, mutta sillä on parhaiten koko paletti hallussa. Se on katsellut Eskiliä syömässä ja hiekkalaatikolla, Haraldia juomassa, ensimmäisenä sylissä viihtyneitä Arnia ja Blankaa tarkkaavainen ilme kasvoillaan eikä ole kauaa mennyt että se on toistanut saman perässä - syönyt, käynyt hiekkalaatikolla, juonut vettä, nukkunut sylissä ja tallustellut leikkikehän kaikki nurkat (olohuone-laajennuksen aikaan koko pentue vyöryikin sitten kerralla uudelle puolelle). Tänään neliviikkoiskuvia ottaessa Knut lähti tallustamaan maata taputtavaa kättä kohti - olisiko tässä pienenpieni agikissan alku? ;)

Blanka on edelleen pieni suloinen suklaa-apina. Se roikkuu ihmisessä kiinni aivan jatkuvasti ja huusi surkeasti kun leikkikehästä lähti pois - siksipä laajensimmekin reviiriä. Blanka tykkää kaikista ihmisistä, niin omista kuin vieraista ja meinasi unohtaa syödä alkujaan leikkikehän tullessa kun piti olla vain seikkailemassa ja ihmisten luona. Siksi aloitimme ruoan maistelun hieman aikataulusta edellä, mikä näytti olleen oikea ratkaisu, nyt kaikkien masut ovat taas pulleina vaikka suuri osa ajasta vietetäänkin leikkien.

Cecilia on söpöytynyt viikossa entisestään. Sillä on aika leikkisä luonne, joskin pitää se ihan vain sylissä oleilustakin. Cecilia on ihana pieni energiapakkaus, joka päihittää painissa paljon painavat veljensä mennen tullen - itseasiassa jopa Aslan taitaa hävitä painiottelut, jotka tyttö tietenkin itse aloittaa. C hengaa paljon isojen poikien kanssa, tälläkin hetkellä (kuvia lisätessä) se on Aslanin ja Raichun kanssa vieressäni. Cecilian kehruumootori on herkkäviritteinen.

Arn on aina siellä missä sattuu ja tapahtuu, katsomassa vieressä tai sylissä pää kenossa, että mitä tehdään ja voinko auttaa. Suurin osa ylläolevista kuvista on kuvattu useampi pentu sylissä, ja usein Arn on se joka sinne ensimmäisenä kiipeää tai ainakin heti Blankan perässä. Arn tuntuukin olevan joka paikassa yhtä aikaa ja aina ensimmäisenä tutkimassa uudet asiat.

Sitten pläjäys niitä Riiwwiökuvia...


Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket

Ja uusia lelujakin meillä on, mutta jätetään se odottamaan sitä hetkeä että ehtii blogata seuraavan kerran.

10 kommenttia:

L-L kirjoitti...

Aivan ihania tarinoita ja kuvia pienistä riiviöistä. Teillä taitaakin olla melkoinen vilinä kun pennut ja isommat pojat pistävät ranttaliksi. Mites Polgara-mamma suhtautui siihen että reviiriä laajennettiin. Onko huolissaan lapsosistaan jotka viipottavat ympäri maailmaa?

ella kirjoitti...

Ihania sinisilmiä <3 Arn ei lakkaa ihastuttamasta minua, vaikka hillittömiä söpönaamojahan nuo ovat kaikki isot kissat mukaan lukien. Silityksiä lutuisille riiviöille :)

Satu kirjoitti...

Ihanuudet hiiviöt-riiwiöt :)

Elina V. kirjoitti...

Voi ihania suloisuuksia! Kivasti niillä alkaa luonteet kehittymään :) Pitänee taas tulla pikkuisia kurkkaamaan jossain vaiheessa kun aikataulut sopii yhteen.

Vulpes kirjoitti...

Todella kauniin värisiä pentuja. <3 Ja ihania nuo riiviökuvat :)

Viivi kirjoitti...

Oioioi, söpöysvaroitukset kuuluvat tännekin, aivan ihania riiviöitä!

Zepa kirjoitti...

GIGANTTINEN kiitos tästä postauksesta, täytti päivän pehmotarpeet ja söpöysvajeen ja vaikka mitä! Teillä eletään niin älyttömän ihanaa aikaa nyt, että ei pysty edes ajattelemaan *sniif* *byää, mäkin haluun!*

luolaleijona kirjoitti...

L-L, Polgara huolestui kyllä aluksi siitä että pennut pääsivät olohuoneen toiseen nurkkaan asti, mutta ei enää muutamaan päivään. Eilen Polgara ei vielä tykännyt siitä että Arn kiipesi sohvan selkänojalle - illan aikana taidon oppivat muutkin pennut ja tänä aamuna kissaperhe + Aslan-setä istui tyytyväisenä sohvalla yhdessä kasassa. Eli nopeasti kehittyvät!

ella, silitykset jaeltu eteenpäin :)

ElinaV, tule vain heti kunhan taas ehdit! Nämä on taas jo ihan eri pennut kuin viimeksi :D

Zepa, kiva jos ilahdutti ;D Niin eletään :) Ei paljon paina jos on vaikka ollut huono päivä, kun tulee kotiin ja syliin mönkii kasa pentuja ja toinen kasa esittää karhupainia vieressä.

Sanna kirjoitti...

Voi eiiiih, mitä söpöläisiä koko poppoo <3. Loppupäivä meneekin sitten näiden ansiosta ihan hattarassa :D. Erityisesti silmiä hivelevät Eskil ja Blanka, voi että pitää pienten olla kauniita!

Hyviä riiviöintihetkiä pesueelle, muulle kissakunnalle ja palvelusväelle:).

Laura kirjoitti...

Ihania kuvia ja loistavia kuvauksia luonteista!