Raichu on joskus kuin mikäkin harakka: se tykkää kaikesta kiiltävästä ja kimaltelevasta. Tullut kenties emäntäänsä? ;) No, ei ihan sentään, sillä siinä missä omistaja pitää koruista ja timanteista siinä missä kuka muukin tyttö, Raichun ihastuksen kohteena on esimerkiksi lahjanaru, vaalenapunainen kiiltävä (monta kertaa uudelleensyntynyt) blingbling-huiska, ja.. folio.
Meillä ei voi ottaa foliorullaa keittiön laatikosta ruuanlaittoa varten ilman että yksi kappale siamilaisia on nanosekunnissa vieressä tuijottamassa sellaisella ilmeellä, joka ei voi sanoa mitään muuta kuin "oooooooooh". Koko kissa on kuin jousi ja valmiina räjähtämään ihastuksesta. Raichu nimittäin tietää, mitä foliosta voi tehdä.
Palloleikeissä ei pysy kamerakaan mukana.
No mitäkö? Maailman parhaita kissanleluja! Foliopalloja! Foliopallo rätisee, kimaltaa, lentää lujaa, pomppii ja pyörii. Ja niin tekee kissakin sen perässä. Raichu on rakastanut foliopalloja ihan pienestä asti. Mikään muu lelu - ehkä sitä vaaleanpunaista blingblinghuiskaa lukuunottamatta - ei ole yhtä ihana. Kerran, kun Raichu oli vielä aika pentu, makoilin kipeänä sohvalla enkä jaksanut kulkea Raichun mukana leikkimässä, joten Raichu toi lopulta foliopallon luokseni jotta heittäisin sen. Ja uudestaan. Ja uudestaan. Pallon noutamisesta tuli Raichun lempileikki eikä se ole lopettanut sitä vieläkään, viimeksi tänä aamuna leikimme foliopallon noutamista innosta poksahtamaisillaan olevan Raichun kanssa. Pallolla voi leikkiä myös yksin, kuten näissä kuvissa.
Pallon pitää mennä piiloon. Mitä vaikeampaan piiloon, sen parempi. Sitten voi keksiä erilaisia konsteja, kuinka sen voisi metsästää pois piilosta.
Osallistumme kissakuvahaasteeseen nro 125 yllä olevilla kuvilla. Kissakuvahaasteen aiheena on siis pallo.
Kissakuvahaasteen taannoisen äänestyksen tulos oli, ettei haasteeseen oteta videoita. En voi silti vastustaa kiusausta linkittää Raichun vanha foliopallovideo tännekin. Asunto on muuttunut ja pitkä käytävä poissa, mutta vauhti ei ole hidastunut tuosta videosta tippaakaan. Onneksi Raichulla on kova pää!
Mitkään muut pallolelut eivät meidän pojille ole kelvanneet. Aslanilla on hiirensä, palloihin se ei koske. Siksipä tällä kertaa kissakuvahaasteeseen osallistuu vain Raichu.
Foliopallo on niin ihana, että Raichun mielestä se täytyy säilyttää leikkien välillä kunniapaikalla raksukupissa.
12 kommenttia:
Voi miten hienoa noutoa! Meillä Harmaa nouti pentuna, ei enää...
Meillä foliopaperi on pelottava juttu, mutta en olekaan tajunnut tehdä siitä palloja. Heti tänään!
Kovin on vauhdikasta menoa :) Meillä laser saa aikaan samanlaista säntäilyä ;)
Foliopallot ovat mieluisia leluja kanssa. Meillä on pennuilla punainen narunpätkä vissiin kaikkein mieluisin, sitä kuljetetaan jokapaikkaan, mutta nyt oli kyse pallosta. Tavaroiden kuljettaminen hampaissa on hauskaa seurattavaa.
Jälleen kerran hauska video! :) Meillä palloista tykätään vaihtelevasti, välillä enemmän ja välillä vähemmän...
Ihana Raichu! Kylläpä toinen osaa hienosti noutaa ja vielä pudottaakin pallon maahan noin nätisti. Aika vauhdikasta menoa, mutta kyllä meilläkin on välillä matot mykkyrällä. Tai siis no, lähes aina. :D
Siinä saa matot sun muut kyytiä. Vasta opin vähän aikaa sitten että kissatkin osaavat/viitsivät noutaa :)
Jaahas, se on sitten vaan tänään väännettävä kokeeksi foliopallo. Kunhan tuo karvainen laiskimus joskus avaa silmänsä. Heh.
Kissan leikki on kyllä hauskaa seurattavaa :) Jokaisella tuntuu olevan aivan oma tyylinsä.
Kertokaahan Zepa ja varjoyrtti menikö foliopallo kissoille kaupaksi :) Omat mieltymyksensähän näillä on jokaisella.
Elina V: laaser olisi kyllä kiva kapistus, mutta ei kuulemma tule sellaista meille :/ Mies ei halua, huonoja kokemuksia koirista ja valoheijastuksista.
isopeikko: En olisi minäkään aikoinani uskonut. Mutta tekevät kissat kaikkia muitakin temppuja kun vain osaa opettaa (tosin tuon noutamisen Raichu on opettanut minulle eikä toisinpäin). Klikkaappas tuota Temppukissojen linkkiä oikealla jos haluat nähdä mitä kaikkea kissa voi oppia ;)
Vauhdikas kuva, kertoo hyvin miten hieno lelu tuo onkaan. On se kai uskottava ja hankittava..
Olipa niin tutun näköistä touhua.
Meilläkin on yksi kova palloilija (Paavo), mutta se hukkaa kaikki pallonsa melkein heti eikä sitä jaksaisi päivittäin siirrellä sohvaa, kirjahyllyä ja käydä sängyn alla etsimässä niitä palloja... ;)
Se on taitolaji, lelun hävittäminen ;) Aslan alkaa nykyisin kehräämään kun isäntä ottaa harjan käteen, kun hän tonkii päivittäin pakastimen alta Aslanin hiirivarastot esiin harjanvarrella. Minun kädessä sille ei kannata vielä kehrätä kun saatan olla tylsä ja vain lakaista hiekkisten edustoja ;D
Lähetä kommentti